Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loxarel. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Loxarel. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. toukokuuta 2019

loxarel a pel merlot 2017

Maistoimme taannoin Loxarelin a Pél Blancon, kuorikontaktivalkkarin Penedesistä, Vilafrancan pohjoispuolella sijaitsevalta Josep Mitjansin omistamalta tilalta. Tilasta ja valkoisesta a Pélistä löytyy juttua tästä puolentoista vuoden takaisesta jutusta.


Nyt alkon erikoiserissä oli viinin punainen versio, jonka myös hankimme maistoon. A Pél Negre on sekoitus garnacha tintaa ja merlota (joskin alkon sivut mainitsevat vain jälkimmäisen). Tarhoja, joilla rypäleet ovat kasvaneet viljellään biodynaamisin periaattein. Garnacha-köynnökset kasvavat Alt Penedesin alueella 500 metrissä, merlot-köynnökset Vilafrancan lähellä 250 metrissä.

Viini on käynyt amforassa, ja sitä on kypsytetty 3 kuukautta 500 litran tammitynnyreissä ja 3 kuukautta suurissa, yli 700 litran amforoissa. Valmistuksen yhteydessä viiniin ei ole lisätty sulfiittia.

Viini on väriltään erittäin syvän purppurainen. Tuoksu on ensisijaisesti mausteinen, ja maanläheinen, mutta taustalla on muhevaa kypsää marjaisuutta. Tällä en tarkoita hilloisuutta, vaan maanpohjan ja kypsän punaisten marjojen aromin yhdessä luomaa aromia. Suutuntumaltaan viini on melko täyteläinen, melko teräväkulmainen: hapokkuus on voimakas ja tanniinisuus ikeniä pureskeleva. Viini nuori ikä on selkeästi rakenteessa aistittavissa. Kokonaisuus on kuitenkin etenkin ruuan kanssa tasapainoinen ja miellyttävä, raikas mutta täyteläinen. Natuviiniksi hyvin puhdas, todennäköisesti reippaan hapokkuuden ansiosta.

Viini-lehden ikiraati piti viiniä ryöstöhintaisena (20 e) ja antoi sille 2/5 tähteä. Me emme aivan tähän arvioon yhdy. Napakkarakenteinen, merlot'n maanläheisiä ja garnachan marjaisia aromeja mukavasti yhdistävä raikas viini on kiinnostava tuttavuus. Etenkin ruokaviininä varsin monipuolisesti yhdistettävissä runsaan hapokkuutensa ja nuoren, terävähkön tanniinirakenteensa ansiosta. Erottuu juuri sopivasti massasta, mikä tekee tuotteesta kiintoisan.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Loxarel a Pél 16

Kuva: Loxarel.com

Loxarel on Josep Mitjansin vain 16-vuotiaana perustama viinitalo, joka tuotti ensimmäisen tuhannen pullon cavaeränsä vuonna 1985. Hän halusi vastustaa massatuotantoa ja nostaa esiin Penedesin alueen alkuperäisiä lajikkeita ja terroiria. Talon nimikkorypäle on -kuten arvata saattaa- xarel-lo. Loxarelin tarhoja viljellään biodynaamisesti ja viininvalmistuksessa käytetään erilaisia tekniikoita innovatiivisesti.

Nyt maistamamme viini on puhdas Xarel-lo Can Mayolin tilalla Penedesistä, hieman Vilafrancan pohjoispuolella 250 metrin korkeudessa sijaitsevilta tarhoilta. Tarhoja viljellään biodynaamisesti, rypäleet kerätään käsin ja käytetään kokonaisina kuorineen. Viini maseroituu 4 kuukautta kuorineen, minkä jälkeen sitä vielä kypsytetään 720 litran amforassa 3 kuukautta. Viini käytetään villihiivoilla ja pullotetaan ilman sulfiittilisäystä, koska kuorista irronneet tanniinit parantavat säilyvyyttä.

Väriltään Loxarel a Pél 2016 on syvän kullankeltainen. Sen tuoksussa on siiderimäistä omenaa, sitrusta, hieman lääkemäistä mausteisuutta. Maku on täysin kuiva, keskitäyteläinen. Aromipaletilla johtaa ensin sitrus, mutta jälkimaussa päätään nostavat lääkeyrtit. Tämä yrttisten aromien korostuminen lienee seurausta ainakin osin runsaasta kuorikontaktin tuomasta tanniinisuudesta, joka on maussa melko yllättävä komponentti. Se tuntuu aluksi hieman irralliselta, mutta joko makunystyrät tottuvat tai happeutuminen tekee viinille hyvää: Puolisen tuntia lasissa oltuaan viini muodostuu kokonaisemmaksi kuin heti avaamisen jälkeen. Viini oli huomattavasti parempi ruuan kanssa kuin sellaisenaan: Runsas hapokkuus ja tanniinit kesyyntyvät ja aromit nousevat paremmin etualalle. Tämä toimii hyvin klassisten tapasten kuten ibericon, manchegon tai erilaisten krokettien parina.