Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokaviini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokaviini. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. toukokuuta 2019

Radikon Pinot Grigio 2015

Italian koillisnurkasta, Friuli-Venezia-Giuliasta, Collion ala-alueelta on noussut jo kymmenisen vuotta uudessa nousussa ollut kuorikontaktilla valmistettujen valkoviinien traditio, joka yhdistää Friulia ja rajantakaista Slovenian Goriska Brdan aluetta. Näiden 'oranssien' viinien uudet profeetat olivat 1990-luvulla tyyliin päätyneet Josko Gravner ja Stanislao Radikon. Herrat heräsivät kuorikontaktin hienouteen ja omintakeisuuteen, ja etenkin näiden tuottajien ribolla gialla-viinit ovat genren tunnetuimmat tuotteet.

Gravnerin tyyli on äärimmäisen puristinen: viinejä maseroidaan hyvin pitkään ja kypsytellään amforoissa vuosikausia. Radikonin tyyli on hieman lyhyempi, vain noin 30 päivän maseraatio ja käyminen suurissa tammisammioissa. Tämän jälkeen viini kypsyy vielä suurissa tammitynnyreissä kolmisen vuotta ennen liikkeelle laskua. Vuoden 2002 jälkeen viineihin ei lisätty sulfiittia missään vaiheessa vuosiin, eikä valmistuksen yhteydessä käytetä keinotekoista lämpötilan kontrollia sen paremmin maseraatio- kuin käymisvaiheessakaan. Viininvalmistustekniikkaa on hiottu vuosikausia, virheet myönnetty ja niistä opittu. Stanko Radikonin menehdyttyä joitakin vuosia sitten hänen poikansa Sasa on hieman lyhentänyt kypsytysaikaa, ja tämän myötä myös sulfiittia on alettu jälleen lisätä mutta hyvin maltillisesti.

Gravnerin viinitarhoja viljellään luomumenetelmin. Köynnökset on istutettu hyvin tiheään, jopa 10.000 köynnöstä hehtaarille. Synteettisiä torjunta-aineita ei käytetä ja muutkin kemikaalikäsittelyt pidetään minimissä. Sadonkorjuu tapahtuu (jo tiheään istutettujen tarhojenkin vuoksi) käsin ja tarkasti rypäleet valiten. Tuotto tarhoilta on alle 5 tonnia hehtaarilta.

Maistamamme Pinot Grigio on väriltääm kuin ikääntynyt ja ohentunut pinot noir. Tuoksultaan viini on kirpakka. Sen aromeista löytyy karpaloa, melonia, mantelimaista pähkinäisyyttä. Suussa viini on viiltävän hapokas ja kirpeä, samalla kuitenkin täyteläinen ja suun täyttävä. Suussa aromimaailma edelleen raikkaan marjaisa, mutta jälkimakuun nousee enemmän pähkinäisyyttä ja yrttisyyttä. Jälkimaku on happojen ja pienen tanniinien karvauden ansiosta pitkä ja miellyttävä.

Tämä Pinot Grigio on selkeä ruokaviini, sillä voimakkaiden happojensa ansiosta se huutaa jotakin runsasta vastapainokseen. Toiminee hyvin minkä tahansa kermaisen kanssa, mutta toisaalta pelittänee pienen tanniinipuraisun ansiosta hyvin vaikkapa porsaankin kanssa. Kauden täsmävinkkinä heitettäköön tähän ajatus kermaan muhennetuista korvasienistä kera uusien perunoiden. Vesi nousee kielelle jo ajatuksesta. Viiniä on saatavilla italialaisista nettikaupoista, jotka jätetään tässä tulevankin saatavuuden edistämiseksi mainitsematta.

torstai 24. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen punkkuvinkki: Kir-Yiannii Ramnista

                                        
Kir-Yiannin viinitalo sijaitsee Pohjois-Kreikan Naoussassa, ja monet sen viineistä perustuvat paikalliseen Xinomavro-rypäleeseen joka tuottaa Kreikan kuumaan välimerelliseen ilmastoon nähden yllättävän raikkaita viinejä, joita on verrattu jopa Pohjois-Italian Nebbiolo-viineihin.

Olemme jemmailleet alkossa aiemmin ollutta Ramnistan vuosikertaa 2009, ja nyt maistelimme sitä pääsiäistä silmällä pitäen.

Syvä granaatinpunainen väri. Tuoksussa raikkaita marjoja kuten mansikkaa, vadelmaa ja mustaherukkaa. Kohtalaisesti tammikypsytyksen tuomia makeita mausteita: vaniljaa, neilikkaa. Suussa viinistä löytyy alkuun marjaisaa täyteläisyyttä. Keskimaussa nousee enemmän tammen tuomia mausteisia nuotteja, ja viinin hyvä happo- ja tanniinirakenne pitää maun suutuntuman napakkana. Jälkimaku on pitkä ja melko voimakkaiden tanniinien ryydittämä.

Kyseessä on raikas, marjainen viini jossa on kuitenkin mukana hillitysti ranskalaisen tammen tuomaa mausteisuutta. Viini sopii hyvin esimerkiksi pidempään viinissä haudutetulle, mausteisemmallekin lampaanlavalle. Myös klassinen roséksi jätetty lampaanpaisti kesyttänee viinin hieman kovahkoja tanniineja oivallisesti. Maistettu viini oli siis 2009, ja tällä hetkellä alkon valikoimasta löytyy tuoreempi vuosikerta 2012. Suosittelemme!

Tätä muuten kannattaa jemmata kaappiin, jos on tilaa. Viinin sanotaan ikääntyvän jopa vuosikymmeniä!