Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Ridgeview: Kuplia sumujen saarelta

Chardonnay-köynnöksiä kevätauringossa
Vierailimme pääsiäislomallamme Etelä-Englannin Sussexissa, joka on Brittiläisen kuohuviinibuumin keskiössä. Olimme etukäteen yhteydessä Ridgeview:n viinitilaan Viinitien ystävällisellä avustukselle, ja meidät toivotettiin tervetulleeksi. Saimme perinpohjaisen esittelyn ja kierroksen tarhoilla ja tuotantotiloissa.

Briteissä on viljelty rypäleitä jo roomalaisten ajoista lähtien, mutta viinien laatu oli varsin pitkään kyseenalainen. 1800-luvulta lähtien lajikevalikoimaan kuului lähinnä viileässä ilmastossa hyvin menestyviä hybridejä, joista ei kunnon laatuviiniä saa aikaan. Ridgeview oli toinen tila Britanniassa, joka päätti keskittyä ainoastaan puhtaiden vinifera-köynnösten viljelyyn. Lajikkeiksi valittiin samppanjasta tutut, viileämmässä ilmastossa selviävät chardonnay, pinot noir ja -meunier. Tarhat istutettiin vuonna 1994, ja seuraavana vuonna aloitettiin viininvalmistustilojen ja kellareiden rakentaminen. Monet Englannin viinitiloista tuottavat sekä kuohuvia että kuohumattomia viinejä, mutta Ridgeview on alusta alkaen päättänyt keskittyä vain kuohuviin.
kuvan valkoiset pöntöt ovat vahakynttilöitä

Ilmasto on Etelä-Englannissa juuri ja juuri riittävän lämmin, jotta alueella on mahdollista viljellä vinifera-rypäleitä. Sussexissa sataa vähemmän kuin saarella keskimäärin, koska South Downs- kukkulaketju rannikolla kerää suurimman osan mereltä tulevasta sateesta ja sen pohjoispuolella sijaitseva Sussex saa nauttia paisteesta. Kevät ja alkukesä ovat kuitenkin usein kriittisiä, tarhoilla varaudutaan haallaan levittämällä köynnösrivien väliin isoja vahakynttiläpönttöjä (kuvan valkoiset törpöt), jotka sytytetään tarvittaessa lämpötilan lähestyessä nollaa. Toisaalta taas pohjoisessa ilmasto


ssa viineihin jää erittäin voimakas hapokkuus, mikä on oleellista laadukkaan kuohuviinin tuotannossa.

Omien tarhojen lisäksi Ridgeview ostaa rypäleitä 6 eri viljelijältä ympäri Sussexia. Kaikkien tarhojen rypäleet ja lajikkeet viiniytetään erikseen. Kaikki viinit läpikäyvät malolaktisen fermentaation, jolla saadaan muunnettua ärhäkkä omenahappo pehmeämmäksi maitohapoksi. Tämän jälkeen pohjaviineistä poistetaan vielä viinihappoa jäähdyttämällä, jolloin happo muodostaa kiteitä jotka painuvat tankin pohjalle ja saadaan siten erotettua. Viini pumpataan vielä filtterin läpi, minkä jälkeen se on valmis sekoittamista varten. Ridgeview ei sekoita eri vuosikertoja, joten variaatiota syntyy enemmän kuin vakiosamppanjoihin.

Ridgeview tuottaa viittä eri kuohuviiniä, jotka saimme maistaa kierroksen päätteeksi.
Bloomsbury on kolmen klassisen samppanjarypäleen sekoite: hedelmäinen, melko täyteläinen ja helposti lähestyttävä viini, jossa aromimaailma on omenainen ja hapokkaan sitruunainen. Tässä viinissä paahteisuus on varsin vähäistä, lähinnä taustalla tuntuvaa. Sokeria on 9 g litrassa. Hyvä aperetiivi.

Cavendish on Suomestakin saatava, hieman paahteisempi viini, jossa omenainen aromimaailma täydentyy hapokkaan mineraalisella jälkimaulla. Dosage on sama kuin Bloomsburyssa. Tämä on mielestämme selkeästi ruokaviini.

Blanc de blancs tuotetaan ainoastaan talon omien tarhojen chardonnay-rypäleistä, jotka kasvavat etelärinteellä tuotantotilojen vieressä. Edellistäkin paahteisempi, omenainen, kukkainen ja hieman olkinen makumaailma, jossa kohtalaisesti paahteisuutta ja runsaasti mineraalisuutta. Puhdas, elegantti ruokaviini mereneläville.

Blanc de noirs on edellistä täyteläisempi, ja sen aromimaailma on laveampi: hapokasta sitruunaisuutta, aavistus puolukkaa ja kirsikkaa. Täyteläisempi mutta edelleen raikkaan happoinen viini kestänee hieman täyteläisempiäkin ruokia, ja tätä voisin hyvin kuvitella nauttivani esimerkiksi kermaisella kastikkeella tarjotun possun tai lohen kera.

Viimeisenä vielä Rosé de noirs: Aivan mahtava aperetiivi, jossa hieman edellisiä enemmän jäännssökeria. Puolukkaa, mansikkaa, vadelmaa yhdessä sitruksisen hapokkuuden kera. Saattaisi toimia myös täyteläisten, ei-niin-makeiden jälkiruokien kanssa: esimerkiksi mansikat mascarponevaahdolla olisivat täsmäpari. Tätä ostimme äitienpäivää varten muutaman pullon kotiin tuotavaksi.

Suosittelemme kaikille Etelä-Englannissa lomaileville vieraiulua alueen viinitilioilla. Ainakin Ridgeview:lla saimme hyvän vastaanoton, ja hyvällä englannilla vedetty tilakierros oli virkistävää vaihtelua Ranskan, Italian ja Espanjan ajoittain vähemmän ymmärrettäviin kokemuksiin. Kiitokset vielä Viinitielle Ridgeview:n yhteystiedoista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti