Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


maanantai 13. elokuuta 2012

Dani Sánchez Azul y Garanza


Viime torstaina Tapas Bar Inezissä oli vieraana espanjalainen viinintekijä Dani Sánchez. Mies ona Navarralaisen Azul y Garanzan viinien takana, ja kyseisen tuottajan viinejä oli maistettavana myös Inezissä. (Kyseisiä viinejä on myös ravintolan listalla, joten maistelemaan voi mennä edelleen jos mielenkiinto tämän perusteella herää.)

Tilan vanhat viinitarhat sijaitsevat Navarran viinialueella pohjoisessa Espanjassa. Navarra sijaitsee ylänköalueella San Sebastianista etelään, noin 100 km Pyreneiden länsipäästä lounaaseen. Tarhat ovatvarsin aavikkoisella alueella, jossa on suuret vuorokautiset lämpötilanvaihtelut ja minimaalinen sademäärä. Täällä viineihin kehittyy aivan omintakeinen aromi.

Näiden vanhojen tarhojen lisäksi tilalla on uudempia viinitarhoja Montserratissa Terra Altassa, Barcelonan eteläpuolella. Näillä tarhoilla tuotetaan Cabirol-nimisiä viinejä, joista oli maistettavana punainen ja valkoinen versio.

Sánchezin ideologiana on luomutuotanto. Viinit tuotetaan ilman torjunta-aineita tai teollisia hiivoja. Miehen mukana 'commercial agriculture serves the chemical industry not the consumer'. Niinpä hänen viininsä tuotetaan ilman kemikaaleja, hyönteisten torjunnassa käytetään mm. tuholaisten luonnollisia saalistajalajeja ja feromoniharhautusta. Rikkiä käytetään mahdollisimman vähän, sen tarve minimoidaan mm. käyttämällä rypälemehun pumppauksessa mahdollisimman ohuita letkuja, jotta happikontaktia tulee mahdollisimman vähän.

Maistettavia viinejä oli 5, joista kaksi Terra Altasta ja 3 Navarrasta. Ensimmäisenä maistettiin valkoinen Cabirol Blanc Terra Altasta. Viinissä on 50/50 suhteessa Garnacha blanca ja macabeo-rypäleitä. Viini oli tuoksultaan mineraalinen ja hennon päärynäinen. Suussa mineraalisuus korostui, ja maku oli jopa hivenen 'hikisen' mineraalinen. Suutuntuma oli täyteläinen. Pelkältään maistettuna viini ei ollut kaksinen, mutta varsinaisen maistelun jälkeen ruuan (kanankoiven ja tortilla de patataksen) kanssa maistettuna toimi huomattavasti paremmin.

Seuraava viini oli Rosé de Azul Navarrasta. Viinissä on rypäleinä 50/50 Garnacha ja Tempranillo. Perusviinit käytetään erillään. Garnacha viiniytetään ilman maseraatiota, jotta vältetään kyseisen rypäleen voimakkaat tanniinit. Tempranilloa maseroidaan kuorikontaktissa noin 12 tuntia. Käymisen jälkeen viinit yhdistetään ja kypsytetään. Rose oli punaisen marjainen, tempranillon pitkähkön kuorikontaktin ansiosta melko roteva. Happoa oli garnachasta melko runsaasti, joten suutuntuma oli raikas. Miellyttävimmästä päästä maistamiani rosé-viinejä, kehotan testaamaan.

Punaisista maistettiin Cabirol (Garnacha ja Tempranillo) Terra Altasta, Seis de Azul (Merlot & CS) ja Desierto (CS) Navarrasta. Näistä Cabirol (2010) oli selvästi raaka, Garnachan tanniinit pureskelivat ikeniä puoli minuuttia. Viinissä oli hyvä hapokkuus tanniinisuuden ohella, marjainen aromi oli vielä varsin voimakas. Tammea oli käytetty kohtuudella, ja viinissä on todennäköisesti hyvää kypsymispotentiaalia useammaksi vuodeksi.

Seis De Azul oli kohtalaisen voimakkaasti tammitettu, hyvin maanläheisen ja jopa lantaisen tuoksuinen viini. Tuoksu oli enemmän merlot-vetoisen maanläheinen, CS:n herukkaisuus antoi hyvää taustatukea. Suussa viini oli pehmeän täyteläinen. Hyvä siemailuviini, joka kesti toisaalta ruokaakin.

Todellinen herkku oli jätetty viimeiseksi: Desierton rypäleet tulevat nimen mukaisesti aivan aavikon laidassa sijaitsevalta viinitarhalta, jossa köynnökset juuri ja juuri pysyvät hengissä. Sadot ovat hyvin pieniä, rypäleet kuulemma 'real tiny and thick skinned'. Koskaan ennen en ole yhtä selvästi voinut kuvitella kasvupaikkaa mielessäni viiniä maistaessani: Tuoksu oli selvä CS, mutta mineraalisuus tuntui tuoksussakin. Kun viinitilkan kaatoi suuhun, tunkui kuin olisi puraissut aavikon kiveä: Mineraalisuus oli voimakkaampi kuin missään aiemmin maistamassani punaviinissä. Tätä tuki Cabernetin marjaisuus ja tanniinisuus, joka oli kuitenkin kesytetty pitkällä tynnyrikypsytyksellä. Viiniä on Inezissä saatavilla, ja suosittelenkin kaikkia baarissa vierailevia ehdottomasti tätä maistamaan. Tämä oli loistavaa.

Ilta pääyttyi neljän ruokalajin illalliseen, jonka kanssa viinien lisäkaatoja vielä maisteltiin. Ilta oli mielenkiintoinen, oli hienoa kuulla viinintekijän näkemyksiä ja mielipiteitä. Ineziin pyritään jatkossa saamaan viinintekijöitä vierailulle kerran kuukaudessa-kahdessa, ja ainakin tämän kirjoittajat tulevat olemaan mukana aina, kun aikataulut sen sallivat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti