Mad parsa!

Vappuaattona meillä oli kylässä osa Kalevan viiniklubin vakiokalustoa. Vappua vietettiin visusti sisällä kenkunlaisesta säästä johtuen. Tämä toimi meille, viinit sai nauttia oikeassa lämpötilassa ja ruuat sai kauniisti esille. Piknikiä tietenkään väheksymättä, mutta sen aika tulee myöhemmin. Ainakin tänä keväänä, näemmä.

Tarjolla oli nesteosastosta paria sorttia kuohuvaa ja useampaa kuplimatonta valkoista. Menu oli tällä kertaa varsin vihreä, sillä parsaa nautittiin monessa muodossa. Olimme päättäneet tehdä parsaa with a twist, joten fusion it had to be.

Alkuun tarjottiin vietnamilaisia kevätrullia sekä perinteisesti katkiksilla ja parsalla täytettynä että Parma-Saigoneita parmankinkulla ja parsalla. Toisena alkusnackina 25.4. hesarin ruokasivuilla olleen ohjeen mukaan tehtyjä parsasusheja. Nätit alkuruuat toimivat ruokahalun herättäjinä hyvin. Niiden kanssa tarjoiltiin paahteinen, miltei savuarominen Cavendish brut Ridgeview:lta. Lähes shamppanjan veroinen juoma, joka aiemminkin täällä arvioitu. Ei edelleenkään ole mielestämme hintansa arvoinen.

Varsinaisena alkuruokana tarjosimme kermaista parsa-shampanjakeittoa vuohenjuustovaahdolla. Kyseessä oli Creme ninon-tyyppinen keitto parsasta, kermalla pehmennettynä. Keittopohjassa oli simppelisti kasvislientä, parsaa ja salottisipulia hienoksi paseerattuna. Lopuksi lisättiin kermaa ja sampanjaa, lopuksi vielä päälle vuohenjuustosta ja kermasta liedellä vatkattua vaahtoa. Resepti löytyy edellisestä postauksesta, jos haluat tarkan ohjeen.

Tämän kanssa tarjottiin sitten ihan oikeaa sampanjaa viinikartta.fi-blogin Jenssin tuomana, joka maistui brittikuoharin jälkeen erilaiselle, -no sampanjaiselle.  Samppanja oli tuliainen ruotsin laivalta ja varsin hyvä löyto olikin Champagne foliage extra brut reilun kolmenkympin hintaan. Mineraalinen parsakeitto ja hyvähappoinen, hieman briossinen shamppanja sopivat hienosti yhteen.

 Pääruuaksi teimme kalaa. Ohje löytyi tuoreimmasta Mondon ruoka ja viini-lehdestä, ja kyseessä oli karamellisoitu kala. Ohjeessa käytettiin lohta, jonka korvasimme siialla. Maut olivat yksinkertaiset: chiliä, kalakastiketta, valkosipulia ja riisiviinietikkaa. Kalaa karamellisoitiin padassa keittämällä hetki sokeri-etikkaliemessä. Kalan lisäkkeenä tarjolla oli lämmin villiyrtti-parsasalaatti, joka oli maustettu limellä ja chilillä. Melko herkkua, joskin yrtit menivät lämmittäessä hieman ruttuisiksi ja rumiksi. Ensi kerralla lisätään vasta aivan lopussa... Pääruualla oli tarjolla kaksi viiniä, Alsacelainen Marcell Deiss Riesling Engelgarten ja Espanjalainen Adegas Valminorin L-100, puhdas Loueiro vuodelta 2010. Molemmat olivat tilattu internetin viinikaupoista Vinatikselta ja Decantalosta.

Viineissä oli jotain jännittävän samankaltaista, kukkaista ja hunajaista perusnuottia. Rieslingissä hapokkuus oli kuitenkin parempi ja selvä petrolin aromi tuli mukavana lisänä. Molemmat viinit sopivat ruualle hyvin. Rieslingin hapokkuus oli ehkä pienessä ristiriidassa chilin kanssa, ja sikäli loueiro täydensi kenties ruokaa hivenen paremmin. Pelkältään nauttien riesling sen sijaan oli ainakin omasta mielestäni parempi, raikkaampi viini.

Jälkiruokaan ei laitettu parsaa. Sen sijaan käytettiin raparperia, kolmessa muodossa: Raparperikeittoa, raparperi-filosikari ja raparperi-valkosuklaamoussea. Tämä oli vieraiden kommenttien perusteella aterian selvä kohokohta, jota tarjottu Hoffmann-Simonin Piersporter riesling auslese vielä täydensi hunajaisella makeudellaan.

Sellainen vappumenyy siis tällä erää. Suosittelen kokeilemaan etenkin tuota jälkkärikomboa. Ja toki myös pääruuan karamellisoitua kalaa, jos kaakkois-aasialaisista mauista pitää.

-Heikki-