Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


tiistai 11. joulukuuta 2012

Viikonlopun viini: Petálos 2010

Pitkästä aikaa aukesi pullo, joka oli hankittu laillisesti alkosta. Petalosta kehuttiin aikanaan jossakin lehdessä, ja se hankittiin jo syksyllä maistettavaksi. Muita mielenkiintoisia kuitenkin löytyi kaapista jatkuvasti, ja nyt vasta käsi sattui kyseisen pullon kaulaan kaappia tonkiessa. Katri maistoi petalosta edellisen kerran muovimukista matkalla henkilökunnan pikkujouluihin ja toimi silloinkin oikein hyvin.

Viini tulee Bierzon alueelta Castilia y Leónista. Viini on puhtaasti mencia-rypäleestä valmistettu. Menciasta valmistetut viinit ovat käsittääkseni pääasiassa nuorena juotavia, hedelmäisiä tapauksia. Hiljattain Bierzon mencia-viinejä kehuttiin mm. Wine for normal people-podcastissa. Osin tästä  syystä viini valikoitui nyt maistettavaksi.

Viini on väriltään syvän purppurainen, aivan ohut valorengas tulee viinin reunaan lasissa. Tuoksu on ensin hieman tunkkainen, mutta viini tuulettuu nopeasti. Tuoksussa on karhunvatukkaa, ylikypsiä punaisia marjoja ja jännää kukkaisuutta, vähän niinkuin joissakin viognierilla höystetyissä syraheissa. Itse tykkään tästä kovin. tuoksussa on marja-aromien lisäksi myös makeaa mausteisuutta.

Suussa viini on keskitäyteläinen. Happorakenne on hyvä, tanniinit puraisevat mukavasti hieman myöhemmin. Maku on melko pitkä, ja marjaiset aromit nousevat mukavasti esiin. Aivan lopussa viinistä tulee lievä karkeruus kitalaen takaosaan, ja tämä jatkaa makua mausteisena samalla kun ikenissä tuntuu vielä lievä tanniinien jumi. Kyseinen katkeruus ei ole huono asia, vaan pidentää kokemusta. Itse asiassa marjaisuuden ja karvauden kombo tuo mieleen syksyllä joulun juustotarjottimelle keittelemäni mustamarja-aroniahillon. Jännää.

Viini on kokonaisuutena mukava paketti, marjaisuuden ja karvauden yhdistelmä toimii. Kuten tuo keittämäni hilloke, tämäkin toiminee juustojen kanssa hyvin. Suosittelen jouluiltaan.

-Heikki-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti