Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Kolme lasia, yksi viini

Viininä oli viikonloppuna maistossa Fog Head Monterey Pinot Noir 09 USA:sta. Alkoon näytti ilmestyneen runsaasti yhdysvaltalaisia punaviinejä zinfandelista CS-Merlot-sekoitteisiin. Fog head valikoitui Viinilehden perusteella.

Viini sinänsä oli miellyttävä tuttavuus, joskaan ei aivan tyypillinen uuden maailman PN, näin Uuden seelannin tyyliin tottuneelle. NZ-pinotit ovat kaikki olleet tyypiltään hilloisia ja puhtaasti marjaisia. Tässä kalifornialaisessa oli mukana mukava mausteisuus ja jopa paahteisuus, joka toi pinotiin uuden vivahteen.

Bordeaux, Riesling-sangiovese ja Vinum-peruspunaviinilasi
Perusaromeina tuoksussa mansikka, puolukka, hento savuisuus, vanilja, mausteisuus. Viini on pinot noiriksi varsin maanläheinen. Jälleen kerran tunsin tuoksussa hennon appelsiininkuoren aromin, mistä lie sen nenääni sain. Epäilin jo käsiä ja laseja, mutta niissä ei tuota ollut. (jos joku lukija maistaa viiniä, niin kommentoikoon ystävällisesti, löytyykö tuoksusta appelsiininkuorta?)

Maku on suussa täyteläinen. Marjaiset aromit korostuvat, mutta jälkimakuun tulee tamminen, etäisesti rommista muistuttava nuotti. Viini ei siis mielestäni ole lainkaan tyypillinen pn, mutta silti yksi kiinnostavimpia viimeaikoina maistamiani viinejä.

Sitten ne kolme lasia. Pitkästä aikaa ajattelin testata Riedel-sarjaa rinnakkain. Testissä oli Bordeaux, Riesling-Sangiovese ja vinum-peruspunkkulasi.

Bordeaux-lasi korosti eniten tammisuutta ja mausteita, vaniljan aromi tuli nenään voimakkaana. Selvästi valjummin tuoksua antoi Riesling-Sangiovese, josta viiniä sai tuoksuttaa varsin pitkään ennenkö nenä sai hajun päästä kiinni. Tässä lasissa viini tuoksui selvästi raikkaammalta kuin edellisessä, ja tässä sen appelsiininkin tunsi selkeimmin. Viimeisenä peruspunkkulasi. Se antoi selkeimmin hedelmäisen tuoksun, mutta toi mukaan riesling-lasia enemmän mausteisuutta. Tätä saattoi kyllä toisaalta odottaakin, onhan lasin muoto näiden kahden edellisen välimaastosta.

Lopputulemana voisin todeta, että viini toimi kenties parhaiten Bordeaux-lasista, ainakin omasta mielestäni. Lasi korosti viinin pinot noirin marjaisuuden ohella mausteita ja tammea, mikä oli positiivinen lisä ja monipuolisti tuoksua.

Tätä lasien ristiintestailua taidan jatkaa muillakin viineillä, sillä erot olivat varsin selviä ja nautintoon vaikuttavia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti