Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


perjantai 22. maaliskuuta 2013

Osuva syntymäpäivälahja viininystävälle

Sain tänä vuonna syntymäpäivälahjaksi Heikiltä kaksikin mukavaa lahjaa. Ensimmäinen oli varattu kokin makuhermoille ruuan parissa, saan aloittaa New Yorkin loman mukavasti testaamalla viime vuonna vuoden ravintolaksi valitun Chef&Sommelierin herkut. Kovat on odotukset, niin hyvää olen kuullut Chef&Sommelierista ja mikäs sen mukavampaa kuin aloittaa loma hyvin syöden.

Kotiin tulleessa laatikossa Il-lian lisäksi
nuorempaa ja vähemmän kypsytettyä
Mas De Les Valls:a
Toinen varsin osuva syntymäpäivälahja oli enemmänkin sitten aineeton lahja. Vierailimme syksyllä Prioratin alueella vaeltamassa ja siellä tutustuimme tarkemmmin Devinssi-nimiseen pieneen viinitilaan ja heidän tuotteisiinsa. Tältä reissulta Heikki oli painanut mieleensä, että Devinssin tilalta voi adoptoida viiniköynnöksiä, ja sellaisen oli minulle syntymäpäiväksi hankkinut. Mitä mukavin yllätys, koska olin jo paikan päällä kehunut ideaa loistavaksi. Paketti sisälsi vuoden adoptio-oikeuden viiniköynnöksiin Rocapoll-tarhalla, todistuksen, kuukausittain kirjeen sähköpostiin miten viinin viljely on sujunut, mahdollisuuden vierailla tilalla ja 6 pulloa tilan viinejä. Viinit ovat useiden seikkailujen jälkeen vihdoin kotona ja nyt päästään taas testailemaan lisää loistavia Prioratin alueen viinejä.



Illiaa 2007 Devinssin tilalta maistettiin jo viime viikolla. Tuliaispullon uskalsi korkata, kun tiedettiin, että lisää oli tulossa.

Il-Lia, viini johon kovasti reissulla
ihastuimme. Garnacha, Carignano ja
Cabernet sekä kunnolla tammea.
Viini on väriltään syvän purppurainen, kuten nyt nämä prioratot tuppaavat olemaan. Tuoksussa nahkaa, karhunvatukkaa, mineraaleja ja yrttisyyttä, joka tuo mieleen villit tillit prioratin karuilla kivikkorinteillä. Suussa maku on melko vähähappoinen. Tanniinit ovat jo varsin hienosti pehmenneet. Maussa yrttisyys ja mineraalit korostuvat. Maussa on pureksittavaa lihaisuutta, ja tämä sopisikin mielestäni hienosti ruokaviiniksi esimerkiksi lihapadalle. Jälkimaussa hedelmäaromit tuntuvat suussa pitkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti