maanantai 31. lokakuuta 2011
Iberian serkukset
Perjantaina pitkän viikon jälkeen nautittiin pitsan kanssa Alentejon alueelta Etelä-Portugalista tulevaa Carmim Alicante Bouchet:a. Vuosikerta oli 2009. Viini oli sinänsä tyyppilisen portugalilainen, hedelmäinen ja täyteläinen. Kuitenkin se poikkesi maan valtasvirrasta siinä, että tavallisesti näistä löytyvää hyvin voimakasta maanläheisyyttä ja 'jalkahikeä' ei ollut tässä viinissä niin voimakkaasti aistittavissa, vaan maku oli puhtaamman marjainen ja mausteinen. Pimenevään iltaan varsin miellyttävä viini kuitenkin.
Toinen maistettu viini tänä viikonloppuna tuli Espanjasta, cigalesin viinialueelta Keski-Espanjasta. Viini on puhdas Tempranillo (eli paikallisittain Tinta de pais). Vuosikerta oli 2005, eli tynnyri- ja pullokypsytystä oli periespanjalaiseen tapaan reippasti takana. Ja se tuntui maussakin, Tempranillon tanniinit olivat tallella, mutta pehmentyneet ja leventyneet varsin miellyttävästi. Tuoksussa oli kuitenkin jotakin hiukan epämiellyttävää, jollain tavalla likaista aromia. Hieman ilmaannuttuaan tuoksu kuitenkin muuttin lähinnä lääkeyrttiseksi, ja tämä korostui myös maussa punaisen marjaisuuden ohella. Viini poikkesi kuitenkin voimakkasti esimerkiksi Riberan marjaisista tempranilloista, ja oli hieman erilainen tuttavuus. Ei huono, mutta kenties tänä viikonloppuna Portugali vei voiton isoveljestään.
Näin tälläkertaa, rauhallisen viikonlopun jälkeen on hyvä aloitella reippain mielin työviikkoa. Talviaika tuli, ulkona on pimeää. Kohta alkaa glögiaika. JEI!
tiistai 25. lokakuuta 2011
Soppaa sunnuntaihin
Pullonhenkeläisillä on Tampereelle muuton jälkeen ollut tapana kutsua muutamana sunnuntaina kuukaudesta perhettä ja ystäviä sunnuntaipäivälliselle. Ajatuksena on ollut se, että isollekin porukalle tekee ruuan lähes samalla vaivalla kuin pienemmälle, ja ruoka maistuu isossa seurassa parhaalta. Ennen kaikkea kyse on arkisesta yhteydenpidosta perheisiin ja ystäviin, mitä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa mielestämme tarvittaisiin enemmänkin.
torstai 20. lokakuuta 2011
Shiraz/syrah maistelussa
Viiniklubi aktivoitui kesän kiireiden jälkeen viime lauantaina ja tällä kertaa päästiin jo punaisten rypäleiden pariin. Ensimmäisen punaisen horisontaali-maistelun avasi Syrah/shiraz-rypäle. Maistelussa oli tällä kerta poikkeuksellisesti 2 puhdasta syrah-viiniä ja 3 sekoitetta, joissa pääosassa syrah. Syynä tähän oli se, että allekirjoittaineiden mielestä syrah-rypäleestä puhutessa ei saa unohtaa juuria ja sitä, että klassisesti syrah-rypälettä on sekoitettu muiden rypäleiden kanssa. Syrah-rypäle valikoitui maisteluun siksi, että Kupla aloitti punaisten viinien maistelun Espanjasta ja siirtyi pikkuhiljaa Uuden-Maailman Shiraz-rypäleiden kimppuun ja joi klassissesti liikaa Uuden Maailman punaisia ja kyllästyi. Nyt rypäle sai uuden mahdollisuuden ja osoitti hampaansa.
Maistelussa oli puolisokkona Alkon valikoimasta valitut Chateau Cesseras 2007 ( Syrah 70%, Grenache 10%, Mourvedre 10&, Garignan 10%), Yalumba Hand-picked Shiraz-viognier 2005( Syrah 95%, Viognier 5%), Bellingham Shiraz 2008, Maycas del Limari Reserva Especial Syrah 2009 ja Chateau Ste Michelle Syrah 2007(Syrah 99%, Viognier 1%).
maanantai 3. lokakuuta 2011
Vaellus alkaa!
pyökkimetsää Belfortin ulkopuolella |
Heti ensimmäisellä aamiaisella pääsin tutustumaan kahviautomaattiin, josta tunnutaan innostuneen kovasti kaikissa ranskan hotelleissa. Laite jauhoi pavut ja keitti napin painalluksella haluamasi kahvia espressosta latteen. -Jos sattui toimimaan. Ensimmäisellä aamiaisella nelinkertainen espresso täytti yhden tavallisen kahvikupin ja käynnisti päivän reippaasti. Paikalliset tuntuivat ihmettelevän suomalaista tapaa laittaa juustoa leivän päälle aamiaisella, he söivät juuston vasta makean aamiaisen jälkiruuaksi. Suomalainen vatsa ei kakkupöydän antimiin taipunut ennen aamuyhdeksää.
Rinkka siis selkään ja menoksi. Ensin tietä, sitten metsäpolkua. Salbertin kylän ympärillä oli pieniä järviä, joiden rannoilla oli ihmisiä kalassa. Käytännössä jokainen rantametri oli varattu, ja ilmeisesti suuri osa oli teltoista päätellen ollut rannalla yön oli. Kaloja ei näkynyt.
ranskalaiset kalassa lammikolla |
Seuraavan kylän kohdalla alkoi sataa. Kävin pitsalla, koska mikään muu ruokapaikka ei ollut sunnuntain vuoksi auki. Jatkoin matkaa sateessa seuraavat 4 tuntia. Koko loppumatka oli nousua, jota päivälle kertyi noin 1000 metriä. Kun lopulta pääsin sumussa ja sateessa Ballon d' Alsacen huipulle, olin läpimärkä ja läpipuhki. Olin kävellyt noin 35 kilometriä, ja ensimmäinen päivä tuntui jaloissa.
lampi ja laidunta |
Ballon d'Alsace |
Ruuan jälkeen uni vei voiton sekunneissa.
Pilvet viipyilivät laaksoissa aamulla |
Thannissa kävelin turistitoimistoon, josta osasivat varata minulle hotellin. Käytäntö osoittautui jatkossa kin tehokkaaksi, ei tarvinnut etsiskellä vapaita hotelleja ympäri kaupunkia painava rinkka selässä. Kävelin siis suoraan hotellille, jossa kävin suihkussa. Kello oli vasta neljä, joten lähdin kiertelemään kylää.
Thann, rinteillä Rangenin viinitarhat |
Päivä oli siis maanantai, eikä Ranskan pikkukylissä yksikään ravintola ole parin viikon kokemuksen perusteella auki maanantaisin. Onneksi hotellilla oli ravintola, joka olikin lähes täynnä. Pääosa asiakkaista tuntui olevan paikallisia, ilmeisesti siis maanantaisin ovensa auki pitävälle ravintolalle voisi olla tilausta. Söin jälleen hyvän aterian, jonka jälkeen painelin nukkumaan,