Adenauer Spätburgunder n:o 2 2107

Jouluaattona maistelimme muiden viinien ohessa J.J. Adeneuerin Spätburgunderia, joka tulee Moselin alueen pohjoispuolella, Reiniin laskevan Ahr-joen laaksossa sijaitsevalta viinialueelta. Vaikka alue on yksi Saksan pohjoisimpia, on mikroilmasto tässä laaksossa leuto ja siten punaisille lajikkeille suotuisa. Alue onkin pitkään ollut yksi Saksan tärkeimmistä spätburgunder-alueista: Lajikkeen osuus alueen köynnösalasta on peräti 65%. Maaperä on Ahrin yläjuoksulla kivistä ja osin tuliperäistä, kun taas alajuoksulla idässä on runsaampaa lössimaata.

J.J.Adeneuer on yksi alueella satoja vuosia toimineista viinintuottajista, jonka ruorissa ovat tätä nykyä veljekset Marc ja Frank Adeneuer. Tila on VDP:n jäsen, mitä voidaan pitää merkkinä laadusta. Talo on keskittynyt punaisiin lajikkeisiin, joskin tuottaa myös jonkin verran myös valkoista weissburgunderia.

Adeneuerit tuottavat viiniä vain itse viljelemistään rypäleistä. Talolla on kolme spätburgunder-tarhaa, joilta tulee sekä yhden tarhan viinejä että sekoitteita. Parhaana tarhanaan he pitävät Gärkammerin grosse lage-tarhaa, joka 0.68 hehtaarin kokoisena on Saksan pienin grosse lage-viinitarha. Kyseisellä jyrkällä tarhalla kasvaa vanhoja burgundilaisia pinot noir-köynnöksiä, jotka tuottavat tavanomaista spätburgunderia pienempiä marjoja ja siten intensiivisemmän makuista viiniä.

Nyt maistamamme viini on Spätburgunder N:o 2, joka on sekoite eri tarhojen rypäleistä. Viini on purppurainen, keskisyvä. Tuoksussa on runsaasti kypsiä punaisia marjoja kuten kirsikkaa ja mansikkaa. Näitä voimakkaammin tuoksu on kuitenkin havupuisen resiininen, tuoksu tuo mieleen jotkin vuosia sitten maistetut Loiren pineau de aunis-viinit, joista tämä sama havupuinen aromi tuntui usein löytyvän. Kyseessä lienee pinot-perheen rypäleille viileissä olosuhteissa ominainen tuoksu. Lisäksi viinissä on vaniljaista lämmintä mausteisuutta. Suussa tämä on keskitäyteläinen, kohtalaisen napakka. Maku toistaa  tuoksun aromeja, mutta marjaisuus pääsee suussa paremmin esiin. Viinissä on raikas hapokkuus, jonka ansiosta tämä toimii ruokapöydässä erittäin hyvin.

Viiniä nautittiin jouluaattona belugalinssien kera tarjotun ankanrinnan kanssa, ja viini oli ruuan rinnalla huomattavasti miellyttävämpi kuin sellaisenaan. Paritus oli varsin  onnistunut, viinin marjainen ja metsäinen aromimaailma sekä raikastava happo täydensivät hyvin umamista annosta.

Maistettu viini löytyy alkon erikoisvalikoimasta, ja tämä oli mielestämme maistamisen arvoinen ahrilainen pinot. Hinta on toki alkon normilinjan mukainen eli noin kaksinkertainen eurooppalaisiin kauppoihin verrattuna ja 35% maahantuojan tukkuhintaa korkeampi, mutta tätä tämä nyt vielä toistaiseksi on. Ehkä jonain päivänä...