Vuosi vaihtuu, *poks!*

Vuosi 2014 lähestyy vääjäämätöntä loppuaan. Takana on lukuisia maistettuja viinejä, joiden joukossa joitakin uskomattomiä ihanuuksia ja toisaalta runsaasti tasapaksuja tapauksia, joista ei ole jäänyt minkäänlaista muistijälkeä. Kuitenkin nuo huippulöydöt kannustavat meitä edelleen tutkimaan uusia alueita ja tuottajia.

Vuoden huippuviineistä mainittakoon ensin vaikkapa kevään samppnajamarkkinoilla maistetut La Grande Dame sekä Clouetin Cuvée Un Jour de 1911. Kesällä tutustuimme Muscadetin huippuihin, Luneau-Papiniin ja Le Briseau:n sekä aivan mahtavaan Juran savagniniin. Syksyltä jäivät mieleen ikääntynyt Faustino I sorsan seurassa, Emilio Moron Ribera del Dueron punaiset sekä tietysti viinibloggareiden kokoontumisajot Tampereella.

Ravintolavierailut jäivät viime vuonna vähemmälle, mutta elokuun Goto-visiitti Raumalla oli miellyttävä. Mainittakoon myös Tampereen Pispalaan auennut Cafe Pispala, jossa olemme käyneet säännöllisesti sunnuntaibrunsseille.

Ensi vuonna suunnitteilla on ainakin pääsiäiseen osuva viikon reissu Pohjois-Italiaan, lennot Bergamoon on jo varattu. Tarkoitus on vierailla ainakin Fraciacortassa ja Veneton alueella sekä mahdollisesti Alto-Adigessa. Syksylle olemme kaavailleet pidempää Espanjan-kiertomatkaa, mikäli lomapolitiikka saadaan suotuisasti hoidettua. Alustavana suunnitelmana 2-3 viikon aikana kierros Madrid-Ribera del Duero-Bilbao & San Sebastian - Rioja - Madrid.

Blogin puolella pyrimme lisäämään viini ja ruoka- parien suosituksia ja kehittelemään taas uusia outoja reseptejä iloksenne. Hyvänä tarkoituksena on (jälleen) tutustua paremmin uuden maailman viineihin. Stuart Pigottin riesling-kirjan innoittamana aiomme ainakin tilailla 'riesling around the world'-paketin vinexukselta...

Lopuksi vielä kiitos lukijoille viime vuodesta. Nauttikoot kaikki tänään kuohuvaa vuoden 2015 kunniaksi, kohtuudella tietysti. Meidän vuotemme vaihtuu Juvé y Campsin tahdissa!

Joulukalenterin 24.luukku: Hyvää ja rauhallista joulua kaikille

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille blogin lukijoille. Me olemme siirtyneet pikkuhiljaa joulun viettoon perheidemme pariin. Tänä jouluna suurimman show:n taitaa pitää talouden pienin neiti, joka pääsee nauttimaan joululahjoista ja ruuista nyt toisen kerran elämänsä aikana. Samalla myös meidän aikuisten jouluun on palannut se lapsen joulumieli, ja onhan nyt saanut itsekin hyvän syyn rakentaa tunnelmallista joulua sekä kotiin että perheidemme luokse. On siis aika rauhoittua ja nauttia joulun tunnelmasta.

Me nautimme tänä vuonna ainakin Katrin 30-vuotislahjaksi saamasta portviinistä  ja muista viineistä, joista taatusti lisää myöhemmin. Joulun jälkeen sitten palaamme blogin pariin, ja eiköhän luvassa ole meidän suosituksemme uuden vuoden kuohuviksi. Nauttikaa joulusta ja läheisten seurasta. Ihanaa joulua kaikille!

Joulukalenterin 23.luukku: Kuohuvaa läpi jouluaterian

Tämän vuoden aikaisemmissa luukuissa on suositeltu laajakattaus joululle sopivia viinejä kuin muitakin juomia. Jos mikään edellä mainituista ei vielä kolahtanut sinun makuhermoosi, niin aina voi juoda samppanjaa läpi aterian. Jouluateria nousee ihan uusiin ulottovuuksiin, kun katat pöytään samppanjacoolerin ja samppanjalasit. Mikäs sen parempi tapa juhlistaa vapahtajamme syntymää, kun nostaa hänelle malja jos toinenkin samppanjalla.

Ensinmäisenä samppanjana suosittelemme ruotsissakin suurta suosiota nauttivaa Andre Clouetin Grande Reserve Blanc de Noirsia, jos et tiedä haluatko juoda ruuan kanssa punaista vai valkoista. Valitse silloin punaisista rypäleistä tehty samppanja. Viini ei ole todellakaan hinnalla pilattu.

Toisena suosittelemme Feuillatten Millessime Chardonnay Brut 200:sta Jos edellinen oli punaisista rypäleistä tehty viini niin tämä on puhtaasti samppanja-blendin ainoasta vaaleasta rypälestä tehty viini. Mainio kumppani kaloille ja mädille, mutta ei potki vastaan kinkunkaan kanssa.

Viimeisenä vinkkinä täsmäjuoma juustojen ja miksei makeidenkin jouluherkkujen kanssa. Yleensä tykkäämme erittäin kuivista tai kuivista samppanjoista, mutta Mumm Le Demi-Sec yllätti viini, ruoka ja hyvä elämä-messuilla äärinmäisen positiivisesti. Tätä ja pehmeätä valkohomejuustoa niin jouluaaton ilta on pelastettu. Täytyykin ehkä huomenna vierailla Alkossa, vaikka talouden joulujuomat onkin jo hankittu.

Kuva@alko.fi

Joulukalenterin 22.luukku: Saaristolaisleipää joulun kaloille

Saaristolaisleivästä on tullut jokavuotinen jouluperinne. Sen teko on helppoa, ja se säilyy pitkään. Ainakin ensimmäisen viikon ajan leipä vain paranee viileässä säilyttäen. Se on oivallinen kalapöydän kaveri, ja sopii myös juustojen kanssa nautittavaksi. Ohje menee seuraavasti:

3 dl siirappia
3 dl vehnäleseitä
3 dl kaljamaltaita
1 l piimää
50 g hiivaa
12 dl vehnäjauhoa.
20 g suolaa (2 rkl?)

lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Liota siihen hiiva. Lisää leseet, siirappi ja maltaat. Anna liota puolen tuntia. Lisää sitten suola ja lopuksi vehnäjauhot, sekoita tasaiseksi vaikkapa lastalla. Ei tarvitse vaivata. Anna nousta pari tuntia. Kaada taikina haluamasi kokoisiin vuokiin. Itse teemme leivän pieniin alumiinivuokiin, jolloin pikkuleipiä on helppo antaa myös lahjaksi. Tästä taikinasta tulee 6 maksalaatikko-kokoista vuokaleipää.

Anna taikinan nousta vielä vuuissa tunti. Paista sitten 175-asteisessa uunissa tunti, voitele leivän pintaa paiston aikana siirappi-vesiseoksella toistuvasti. Kokeile lopuksi leivän kypsyys vielä tikulla kuin kakun konsanaan. Kääri ilmatiiviisti ja säilytä viileässä.

Joulukalenterin 21.luukku:Joulun pyhien nautiskeluviinit

Joulun pitkinä pyhinä ja varsinkin tänä vuonna on hyvää aikaa nauttia viinistä rauhassa. Sen lisäksi, että olemme suositelleet viinejä joulupöytään ja lahjaksi niin suositellemme nauttimaan joulun pyhinä viinistä kaikessa rauhassa. Tässä meidän tämän vuoden valintamme.

Libanonin ylpeys viinimaailmalle on Chateau Musar, joka tekee viiniä Bekaan laaksossa, tällä hetkellä sodan keskellä. Musar tuli viinimaailman tietoisuuteen 1970-luvulla Bristolin viinimessuilla ja sen jälkeen vaan jatkanut vakaata voittokulkuaan. Talon punaviineistä tuntuvat pitävän kaikki, ja talo nauttii suurta arvostusta viinin ystävien keskuudessa. Viinit tuotetaan villihiivoilla ja vuosikertavaihtelut ovat suuria. Me olemme yleensä korkanneet Musarin jouluaaton iltana puhtaasti nautiskeluun ja kertaakaan emme ole joutuneet pettymään.  Hanki Musar, jos haluat nauttia keskitäyteläisestä, aromimaailmaltaan kiehtovasta ja pohdintaa vaativasta viinistä kaikessa rauhassa. Vielä ehdit hakemaan Musarin vuosikerran 2005 kotiin ainakin Arkadian alkosta.

Toinen suosituksemme joulun pyhien nautiskeluviiniksi on myös punaviini, mutta Espanjan Riojasta. Faustino I Gran Reserva 2001 on hinta-laatusuhteeltaan Alkossa huippuluokkaa ja myös vuosikertaa on pidetty erittäin hyvänä. Decanter-viinilehti valitsi viinin vuoden viiniksi 2013. Hanki faustino, jos pidät Old school-Riojan tyylistä ja voimakas aromisesta punaviinistä. Viini on hyvin kehittynyt ja tanniinit ovat onneksi jo tasoittuneet. Jos et kuitenkaan ehdi nauttia viiniä tänä jouluna niin viini kestää hyvin säilytystä 5-10 vuotta.

Kuvat@alko.fi ja viinikartta.fi

Joulukalenterin 20.luukku:Joulupöydän punaviinit

Suosittelimme jo joulupöytään valkoviinejä, ja nyt on punaisten vuoro. Punaviinien yhdistämisessä joulupöytään on tärkeää huomioida viinin tanniinisuus. Joululaatikot ovat makeita, ja makea ruuat voimistavat viinin tanniinisuutta saaden sen tuntumaan usein epämiellyttävältä. Myöds korkea alkoholipitoisuus voi korostua.

Ensimmäisenä suositus Italiasta. Piemonten laatutuottajan, Luciano Sandronen Dolcetto d'Alba löytyy alkon tilausvalikoimasta. Tämä matalatanniininen, marjainen viini toimii hyvin jouluruuille.

Toinen suositus tulee yllättäen Ranskasta. Gamay on aina hyvä vaihtoehto, kun tarvitaan viiniä 'haasteellisille' ruuille. Alkosta löytyy varsin valitettava valikoima eli Drouhinin Moulin-Á-Vent. Tämän Beuajolais'n voimakkaimmaksi sanotun apellaation viineissä on enemmän rakennetta kuin keskivertobojossa, mutta tanniinisuus on edelleen varsin maltillinen. Marjapuolelta löytyvät varmat mansikat ja vadelmat, sopivan mausteisuuden saattelemana. Toimii takuulla.

Kolmantena vielä suositus pinot noirin ystäville. Drouhin tuottaa viiniä laajalti pitkin Bourgognea, ja Rully 2012 on kohtalaisen hyvä viini hintaansa nähden. Tässä tanniinia on aavistuksen enemmän, ja tätä kannattaa hetki dekantoida ennen jouluateriaa. Aromit ovat tässä melko syksymarjaisia yhdistettynä hentoon kukkaisuuteen ja mausteisuuteen. Toiminee hyvin tämäkin.

Jos jouluviinit olivat vielä hakusessa, niin tästäpä vinkkejä alkon valikoimaan turvautuville!

Joulukalenterin 19.luukku: Muutama jouluolut suositus

Vaikka suuria viinin ystäviä olemmekin niin kyllä huolella tehty olut maistuu meille aina silloin tällöin. Jouluna makujen kirjoon on ehkä helpompikin valita ruokajuomaksi olut viinin sijaan ja olemme mekin valinneet muutaman oluen joulun pyhille.

Maitokauppavahvuisista tänä vuonna meidän joulupöytään tiensä ovat löytäneet ainakin ihanan savuinen vaalea savuolut  Vakka-Suomen panimolta ja Malmgårdin jouluolut 2014, jossa maistuu mukavasti speltti ja tumma paahteisuus.

Alkon valikoimasta valitsimme ainakin tutun ja turvallisen Brewdogin Hoppy Christmasin, joka ei ole pettänyt kahtena edellisenä vuonnakaan niin miksi pettäisi nyt. Taattua Brewdog laatua humaloidun oluen ystäville. Nautiskeluun tai kalojen kanssa voisi pelittää mukavasti. Uutena tuttavuutena valitsimme yhdysvaltalaisen Widmer Brothersin Brr Seasonal Alen, kun halusimme jonkin jenkkivahvistuksen myös jouluoluisiin. Nautiskeluolut reilun jouluaterian jälkeen.
Viimeisenä suosituksena on belgialainen Liefmans Cuvee-Brut, jonka suosittelemme nauttimaan hieman lämmitettynä glögin tapaan. Me ihastuimme olueeseen muutama vuosi sitten jouluisella Berliinin reissulla ja onneksi saamme nauttia oluesta myös tänä jouluna.

Joulukalenterin luukku 18: DIY-henkinen kynttilän alusta

Jokaisella viinin rakastajalla taitaa löytyä kotoa aikamoinen määrä korkkeja syystä tai toisesta säästettynä. Meillä on kerätty viimeisen parin vuoden aikana korkit säilöön vanhaan viinilaatikkoon, jossa alunperin säilytettiin myös viskilaseja. No, laseja säilytetään nykyään kaapissa eikä laatikkoon ole mahtunut pariin kuukauteen yhtään korkkiakaan. Heikki sai sunnuntai-aamuna idean lähteä leikkimään korkeilla, ja **tadaa** kaunis kynttilän alusta oli syntynyt jo hetkessä. Ei sillä ehkä desing-kilpailua voiteta, mutta ite tehty on aina ite tehty. Lisäksi oli mukava muistella korkkeja alustaan valitessa, mistä ja miksi tämäkin viini on tuotu, tilattu tai juotu. Tässä kaikille mainio, erittäin helppo askarteluidea joulun pitkille pyhille, kun tekeminen loppuu kesken.

Ja ohje on helppo, koska meidän askertelutaidot on aika lähellä nollaa. SuperAttack auttaa.

Joulukalenterin luukku17: Lahjapullo budjetilla

Joulun pyhiin menee aina yllätävän paljon rahaa ja lahjoja saa ostaa perheenjäsenten lisäksi myös muille. Mitäs sitten viedä lahjaksi, jos ei halua tuhlata lahjapulloon montaa kymppiä? Ei hätää: Tässä kolme suosittelemaamme luottoviiniä alle 15 eurolla.

Kuohuviiniksi suosittelemme monessa kuohuviinitastingissa samppanjallekin pärjännyttä Lindrauer cuvee bruttia Uudesta-Seelannista. Viini on tehty perinteisellä samppanjamenetelmällä, ja rypäleet ovat samoja kuin tyypillisessä samppanjablendissä. Viinin aromimailmassa on aistittaivissa paahteisuutta, mineraalisuutta, sitruunaa ja aavistus hiivaisuutta. Viinissä on eloisat pienet kuplat ja suutuntuma on todella miellyttävä. Kerrassaan mainio suoritus hintaluokassaan, emmekä yhtään ihmettele miksi viiniä on kehuttu monessa arviossa. Ehdottomasti mainio lahjaviini, jonka kehtaa poksauttaa auki seurassa kuin seurassa uutena vuotena.

Valkoiseksi lahjaviiniksi suosittelemme aina luotettavaa Kung fu girl rieslingiä. Puolikuiva mineraalinen ja sitruksinen maku on omiaan joulun kalapöydälle ja ei kalpene yhtään vaikka uuden vuoden sushibuffetissakaan. Hauska etiketti herättää taatusti pöydässä keskustelua ja viini on myös monelle jo ennestään tuttu. Varma lahjapullo kuivahkon valkoviinin ystävälle.

Punaviiniksi lahjapakettiin suosittelemme Portugalin tejosta tulevaa Cabeça de toiro Reserva 2010. Rypäleinä ovat portugalin omat rypäleet touriga national ja castelão. Viinin tuoksu on paahteinen, voimakkaan marjaisa ja lämpimän mausteinen. Maku on täyteläinen, marjainen ja mausteikas. Tanniinit ovat miellyttävät ja viinin rakenne on tasapainoinen. Mainio viini jouluillan sinihomejuustojen kanssa tai nautiskeluun kirja kädessä. Hinta-laatusuhde on kohdillaan.

Joulukalenterin 16.luukku: Joulupöydän valkoviinisuositukset

Joulupöytä on, kuten tunnettua, viinillisesti hankala kokoelma erityyppisiä ruokia. Tämän vuoksi viiniltä vaaditaan moniottelijan luonnetta. Seuraavassa suosittelemme muutamaa monipuolisesti ruokaan yhdistyvää valkoviiniä joulupöytiinne.

Riesling on joulun kestosuosikki, ja sitä mekin suosittelemme. Tällä kerralla viini tulee (tavallisesta linjastamme poiketen) uudesta maailmasta, Australiasta. Jim Barryn Watervale Riesling Etelä-Australiasta on hapokas, mineraalinen, sitruksinen, jopa metallinen. Siinä on riittävää täyteläisyyttä taklaamaan joululaatikot, hapokkuutta kaloille ja kinkulle. Suhteellisen varma valinta.''

Toisena vaihtoehtona suosittelemme jännempää vaihtoehtoa, nimittäin Bellinghamin The Bernard Series Old Vine Chenin Blancia. Tässä viinissä on täyteläisyyttä ja paahteisuutta enemmän kuin laki sallii, mutta siitä löytyy myös cheninille ominaista mineraalisuutta ja oivallinen hapokkuus. Tämä viini toimii varmasti niin graavi- ja savulohelle kuin kinkullekin. Hapokkuus laittaa hyvin kampoihin kermaisille laatikoille. Yllättävämpi, mutta varmasti toimiva valinta.

Kuvat@alko.fi

Joulukalenterin 15.luukku: Aikuisten joulukalenteri Pullon hengen tapaan

Heikki on muutamana edellisenä vuotena hankkinut Katrille joulukalenterin luukkuihin yllätyksiä. Tänä vuonna meillä on koko perheen partiolaisten joulukalenterin lisäksi lapselle sekä suklaakalenteri että meidän tekemä joulukalenteri, josta neiti saa välillä lisää maatilan eläimiä kokoelmaansa ja välillä jotakin pientä herkkua. Kun kerran lapsella on kalenteri niin pitää olla myös aikuisilla. Tänä vuonna meille molemmille riiti yhteinen kalenteri, jonka sisällöstä vastaamme vuoropäivin. Idea on edelleen sama kuin herkuttelijan tai viiniystävän kalenterissa, mutta tänä vuonna kalenterista on löytynyt molemmille aikamonta jouluolutta ja laaja kattaus erityyppisiä suklaita. Me tykkäämme ideasta kovasti ja onhan se joulu myös aikuisilla joka vuosi. Kalenterin luukun avaaminen on kivaa lapsenkin kanssa, mutta onhan se kiva saada avatata joka toinen päivä myös oma kalenterin luukkunsa.

Joulukalenterin 14.luukku:Miltei perinteinen glögi

Olemme tehneet omaa glögiämme jo useana vuonna. Sitä on mukava antaa ystäville lahjaksi ja nautiskella itse joulun alla. Reseptissä on pysyvät perusainekset ja joka vuosi vaihtuva twisti.

Tämän vuoden glögiin haettiin paahteisen pähkinäistä aromia hasselpähkinöistä:

Pullon hengen jouluglögi 2014:
1/2 l viinaa
10 kaardemumman siemenkotaa
2 kanelitankoa
15 neilikkaa
5 tähtianista
10 hasselpähkinää

Ainekset laitetaan viinapulloon likoamaan viikoksi. Tämän jälkeen glögijuuri on valmista. Juurta käytetään punaviinillä laimennettuna, ja sitä kannattaa makeuttaa muscavado-sokerilla oman maun mukaan. Haluttaessa hyvin täyteläistä glögiä voi punaviinistä osan korvata portviinillä. Sopiva sekoitussuhde juuresta ja viinistä on noin 1+ 4.

Nautitaan kohtuudella.

Joulukalenterin 13.luukku: Lahjapullo samppanjan ystäville

Joululahjat aiheuttavat meille kaikille eritasoisia stressireaktioita. Me päätimme helpottaa lukijoiden stressiä ja ehdottaa muutamaa lahjapulloa Alkon valikoimasta. Tässä luukussa paljastamme lahjapulloidean samppanjan ystävälle. Mielestämme pullollinen samppanjaa kruunaa arki-illan, eikä koskaan ole väärä hetki korkata samppanjapulloa. Alkon valikoimassa on tasainen kattaus isompien talojen samppanjoita, mutta ihastuimme Kalevan viiniklubin lahjaviinit-tastingissä Cuvee victoire brut 2005:n. Vuosikertasamppanja hyvältä vuodelta pieneltä tuottajalta alle 40€ alkosta, kuulostaa aika hyvältä.

Samppanja tuoksu on hyvin paahteinen, hiivainen ja omenainen. Mietimme pitkään porukalla mikä viinissä tuoksuu ja päädyimme mummun omenapiirakkaan. Kuplat ovat pienet ja tasapainoiset. Maku on täyteläisen omenainen, paahteinen ja erittäin kuiva. Viini oli loistava alkupalalajitelman kanssa, josta löytyi niin lihaa, kalaa kuin kasvisvaihtoehtoja. Maku syveni erityisesti graavatun kuhan kanssa ja samppanja toimii taatusti myös nautiskeluvaihtoehtona joulupöydän herkkujenkin jälkeen. 

Joulukalenteri 12.luukku:Lahjapullosuositus keveämmän punaviinin ystävälle

Kevyemmille punaviineille löytyy aina paikkansa, ja etenkin kevättalvella auringon pilkistellessä ensi kertaa kaamostaivaalta alkaa aivo sanoa että pinotpinotpinot. Niinpä suosittelemmekin oivaa lahjapulloa henkilölle, jonka tietää tällaista arvostavan.

Louis Jadotin Pommard 2011 tulee nimensä mukaisesti Pommardin AC-alueelta Bourgognesta. Jadot on vanha viinintekijäsuku alueella. Viini on saanut kunnolliset 18 kuukautta ranskalaista tammikäsittelyä ja tämän jälkeen vielä pullokypsytystä.

Tuoksussa tuntuu puolukkaa, punaherukkaa. Aivan aavistus savuisuutta sekä seetripuuta. Lyijykynämäinen tammisuus on melko ilmeinen. Maku on puhtaan marjainen, kirpakan puolukkainen.Viini on pelkältään maistettuna melko puumainen, mutta tämä piirre häviää ruuan kanssa miltei täysin. Jälkimaku on melko pitkä, siinä on mineraalisuutta ja haipuvien happojen kirpeyttä yhdistettynä keskikeveisiin tanniineihin.

Hyvä vaihtoehto lahjaksi, jos tiedät saajan arvostavan klassista ranskalaista pinotia. Tämä kestää myös säilytystä varsin monta vuotta, joten ei ole haitaksi jos lahjan saaja omistaa viinikaapin/kellarin ja oon kärsivällinen luonteeltaan!

Joulukalenteri 11.luukku:Lahjapullo täyteläisen punaviinin ystävälle

Kuva:alko.fi

Jälleen seuraa vinkki joulun lahjapullosta. Tänään ehdotamme lahjaksi punaviiniä henkilölle, joka pitää isoista ja täyteläisistä punaviineistä.

Tällaisia viinejä tulee runsaasti eteläiseltä pallonpuoliskolta, niin tämäkin. Rypäleenä viinissä on Bordeaux:sta Argentiinaan emigroitunut malbec, joka uudessa kotimaassaan tuottaa täyteläisen luumuisia ja usein hilloisia punaviinejä. Lahjapulloehdotuksemme tulee Mendozan viileämmästä osasta, Ucon laaksosta Andien juurelta. 

Syvän purppurainen väri. Tuoksussa on etualalla savuisuus, perässä seuraa hillottua luumua ja suklaakirsikkaa. Lisäksi nenuun nousee nahkaisia, eläimellisiä aromeja sekä raikkaamman eukalyptuksinen alanuotti. Suussa viini on todellä täyteläinen ja iso. Argentiinalaiseksi malbeciksi tässä viinissä on varsin hyvä raikastava hapokkuus sekä mineraalisuutta, joka pitää jälkituntemuksenkin raikkaana. Tanniinit ovat suuret mutta pitkän tynnyrinnin pehmeäksi siloittamaat. Mielestämme hieno esitys argentiilanaisesta malbec-viinistä.''

Ja tämä viinihän on Trapichen Finca Suarez Lastra 2010, ja se löytyy alkon vakiovalikoimasta. 

Joulukalenterin 10.luukku:Joulupyhien parempi menu

Parina edellisenä vuonna olemme jo tehneet joulun pyhille suositusmenun viineineen ja eihän hyvän ruuan ystävät voi jättää tätäkään joulua väliin. Tällä kertaa nautimme joulupyhien paremman menu Kalevan viiniklubin porukan kanssa ennakkoon pikkujouiluissa. Tämän vuoden joulupyhinä suosittelemme nauttimaan seuraavanlaisesta menusta.

 Joululta maistuva alkupalalajitelma
  -Naudan filettä, tryffelimajoneesia ja parmesania
  - Graavattua siikaa ja tervamajoneesia
  -Punajuurta ja salmiakkismetanaa
                 ________
Ankan rintafilettä, pekonisia belugalinssejä ja glögikastiketta
                 ________
Puolukkamoussea, piparakkujäädykettä ja paahdettua valkosuklaata

Joululta maistuva alkupalalajitelma 4:lle

150 gr naudan sisä/ulkofilettä
1 dl majoneesia(mausta majoneesi tryffelisuolalla)
20 gr parmesania
rucolaa koristeeksi
sormisuolaa,mustapippuria ja hyvää oliiviöljyä tarjoiluun

Poista fileestä kalvot ja kääri filee tiukkaan kelmuun. Pakasta 3-6 tuntia ja leikkaa fileestä juuri ennen tarjoilua ohuita viipaleita. Mausta viipaleet sormisuolalla ja mustalla pippurilla. Ripottele päälle parmesanlastuja ja majoneesia. Koristele annos rucolalla ja oliiviöljyllä.

1 pieni kuhafilee
karkeaa suolaa
sokeria

1 rasia tervapastilleja
1 dl sokeria
1 dl vettä

Poista kuhafileestä ruodot. Ripottele fileen päälle ohut kerros karkeaa suolaa ja 1 tl sokeria. Anna kalan graavantua yön yli. Leikkaa kalasta ohuita siivuja annokseen ja koristele tervasiirapilla.

Laita kattilaan tervapastillit, vesi ja sokeri. Keitä kunnes tervapastillit on sulanut ja nestettä on jäljellä puolet alkuperäisestä määrästä.

1 iso punajuuri
1 pieni purkki smetanaa
1 purkki salmiakkijauhetta
suolaa

Kuori punajuuri ja leikkaa siitä aivan ohuita siivuja. Keitä punajuuria 2-3 minuuttia ja jäähdytä viipaleet jäävedessä. Kuivaa punajuuret ja lado lautasen pohjalle. Laita punajuurien päälle rucolan/timjamin lehtiä ja pursota päälle salmiakkismetanaa.

Vaahdota smetana kovaksi vaahdoksi. Mausta smetana salmiakkijauheella ja suolalla maun mukaan. Tarjoa punajuurien kanssa.

Alkuruualle tarjoamme juomasuositukseksi luonnollisesti samppanjaa. Alkon valikoimista löytyy pieneen janoon Jacquartin Rosé 0,375 pullossa. Tämä täyteläisempi rosé kestää lihan aivan mainiosti. Toisena vaihtoehtona kannattaa kokeilla Feuillatten Brut Réserveä. Tässä on reipas mineraalisuus, rapsakka hapokkuus ja toisaalta täyteläisstä paaheisuuttakin annoksen lihakomponentin vastapainoksi.

Paahdettua ankanrintaa, pekonisiä belugalinssejä ja glögikastiketta 4:lle

2 ankanfilettä

Laita ankanfileet marinoitumaan yön yli liemeen, jossa on suolaa, pippuria, vettä ja muutama tähtianis. Kuivaa fileet marinoinnin jälkeen ja tee nahkaan viillot. Laita fileet nahkapuoli alaspäin kylmälle pannulle ja sulata rasva pois hiljaisella lämmöllä. Jos haluat voit ottaa ankan rasvan talteen ja käyttää sitä myöhemmin paistamiseen. Kun ankanrinnat ovat ruskittuneet kullankeltaisiksi mausta fileet suolalla ja pippurilla. Laita fileet uunipellille nahkapuoli ylöspäin ja paista 52 asteiseksi 180-asteisessa uunissa. Anna kypsän filee vetäytyä muutama minuutti folion alla ja leikkaa fileet viipaleiksi. Yhdestä fileestä tulee kahdelle hengelle.

1/2 pakettia belugalinssejä
1 pieni sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
1 pkt pekonia
suolaa
pippuria

Kuullota sipulit ja pekoni pekonin rasvassa ja lisää linssit. Laita linssien päälle nestettä niin, että linssit juuri peittyvät. Keitä linssit kypsiksi ja mausta suolalla ja pippurilla.

1 l kanalientä
2 dl glögitiivistettä
2 dl punaviiniä
suolaa,sokeria ja mustapippuria maustamiseen
maizenaa mahdollisesti kastikkeen suurustamiseen

Keitä kattilassa kanalientä, glögiä ja punaviiniä, kunnes jäljellä on 1/3 nestettä. Mausta kastike suolalla, sokerilla ja pippurilla. Suurusta kastiketta tarvittaessa. Kastike saa olla hieman makeahkoa.

Kokoa annos. Kastike pohjalle, päälle belugalinssejä ja jos haluat niin paahdettuja porkkanoita. Linssien päälle ankanfileesiivut ja hieman kastiketta vielä päälle. Koristele timjamilla. '

Pääruualle suosittelemme Hahn Pinot Noiria Kaliforniasta niille, jotka pitävät kypsemmän marjaisesta pinotista. Jos taas pitää bourgognelaisesta, niin silloin kannattaa tarttua Louis Jadotin Pommard 2011:n. Viini oli sellaisenaan nautittuna varsin kova, mutta sen kypsän puolukkainen marjaisuus ja lyijykynästä muistuttava tammisuus toimivat tämän annoksen kanssa oivallisesti.

Puolukkamoussea, piparkakkujäädykettä ja paahdettua valkosuklaata

Piparkakkujäädyke:
4 munaa, keltuaiset ja valkuaiset erikseen
100 g sokeria
250 g prk mascarponea
200 g rahkaa
2 tl kanelia
1,5 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl kardemummaa
2 liivatelehteä

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi (lisää aivan ripaus suolaa, niin vaahto pysyy paremmin). Vatkaa keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi,  ja lisää siihen mausteet sekä mascarpone. Vatkaa edelleen hiukan. Lisää 200 g rahkaa. Kääntele valkuaisvaahto joukkoon. Liota liivatteet, liuota tilkkaan kiehuvaa vettä ja lisää massaan. Laita pakastimeen, sekoittele tunnin välein jäätyneet reunat keskelle.

Puolukkamousse
1 l puolukoita paseerattuna siivilän läpi
90 g sokeria
4 keltuaista
6 dl kermaa
vaniljatanko

Laita 1 dl kermaa, sokeri ja keltuaiset kattilaan ( tai vesihauteeseen). Kypsennä varovasti koko ajan vatkaten vaahdoksi. Lisää paseerattu puolukka. Vatkaa kerma vaahdoksi, kääntele se jäähtyneen keltuaisvaahdon joukkoon. Lisää lopuksi liivakko. Laita viileään jähmettymään.

Paahdettu valkosuklaa:
Temperoi valkosuklaa mikrossa: sulata 2/3 suklaasta. Älä säikähdä vaikka menee rakeiseksi: kun lisäät lopun suklaan joukkoon ja sekoittelet, niin massa tasoittuu. Levitä tämä massa leivinpaperille hyvin ohueksi levyksi, ja anna sen jähmettyä viileässä. Paahda sitten levy grillivastuksen alla uunissa kauniin ruskeaksi pinnaltaan. Varo kuitenkin, palaa erittäin helposti.

Kokoa annos: Pohjalle piparkakkumurua. Quenellit puolukkamoussesta ja jäädykkeestä. Paahdettua valkosuklaata reiluina palasina koristeeksi. Puolukoita haluttaessa väriä tuomaan.

Jälkiruualle viiniksi voi suositella H & H malvasia madeiraa, jonka rusinaisuus tuo joulun mieleen jo sellaisenaan. Vielä paremmin tämä toimii kuitenkin piparijäädykkeen kyljessä. Kokeilkaa!

Joulukalenterin 9.luukku:Joulutunnelmaa etsimässä

Vietimme viime viikonlopun lahden toisella puolella Tallinassa. Päätimme jo aikaisemmin syksyllä, että joulukuussa täytyy päästä fiilistelemään joulutoreja jonnekin ulkomaille. Aikataulut eivät antaneeet periksi pidemmälle reissulle Keski-Eurooppaan, joten Tallinna oli loistava kiireelliselle. Ihana viikonloppu rennosti kaupunkilomalla voisiko muuta toivoa ennen joulukiireitä.

Me käytimme aikamme yleiseen hengailuun joulutorilla vanhassa kaupungissa, pikkuliikkeitä koluten Kalamajan alueella ja hyvin syöden ja juoden Tallinnan loistavissa ravintoloissa. Erityisesti mieleenpainuva elämys oli Leib Resto & Aed, jossa nautimme loistavan illallisen lauantai-iltana. Ravintolasta ehkä vielä lisää, kunhan ehdimme kirjoittaa ensiluokkaisesta ravintola-elämyksestä. Positiivinen yllätys oli myös Tallink Baltic Quenin ala carte-ravintola, jossa nautimme illallisen perjantaina. Hyvää ruokaa ja miellyttävä viinejä laivan ainoassa rauhallisesssa paikassa.

 Pieni irtiotto ei niin jouluisessa Tallinnassa teki meille kaikille enemmän kuin hyvää.

Joulukalenterin 8.luukku: suklaaviinit

Kuva:alko.fi

Jouluna nautitaan aina runsaasti suklaata, ja siksi täytyykin antaa joitakin täsmäsuosituksia tämän herkun juomapariksi.

Klassisin viiniyhdistelmä suklaalle on kenties Banyuls, tuo Etelä-Ranskan väkevä ja hapokkaan viini.  Alkosta löytyy parikin vaihtoehtoa, Sardane Banyuls Grand Cru 2006 sekä Chapoutier Banyuls Rimage 2012. Molemmat varmasti toimivat hienosti suklaan seurassa, oli tuo ihana jälkiruoka sitten moussena, paloina tai kakkuna.

Toinen yllättävämpi suklaan pari voisi olla punaisen marjainen, mausteinen ja makea Ratafia De Champagne, joka löytyy alkon tilausvalikoimasta. Tällä on hieman hintaa, mutta jos haluaa jotakin erikoisempaa niin kannattaa kokeilla.

Portviineistä makeammat Tawnyt ja LBW:t toimivat todetusti suklaalle, ja näistä voisi kokeilla vaikka aina varmaa Grahams'ia tai tawnyista Burmesterin 20-vuotiasta.

Suklaamousselle tai vastaaville kermaa sisältäville, raskaammille suklaajälkiruuille raikkaaksi täsmäpariksi heitämme vielä Brachetto d'Acquin, josta kokeiltavaksi vaikka tämä rusinaisen makea, marjainen ja poreileva Castelgaro 2013.

Paljon muitakin suklaaviinejä toki löytyy, mutta tässä joitakin perinteisiä ja vähemmän perinteisiä joulun pyhinä kokeiltavaksi!

Joulukalenterin 7.luukku: Vintage port

Portviinisarja jatkuu: LBV:n ja tarha-portviinin jälkeen vuorossa on vintage port, joita on ilmaantunut viime vuosina alkonkin valikoimaan melko runsaasti. Nämä ovat portviinitalojen lippulaivoja, joiden eteen nähdään paljon vaivaa.  Rypäleet tulevat parhailta tarhoilta, ne valitaan tarkkaan, viini puristetaan edelleen usein jaloin tallaamalla. Sadonkorjuun jälkeen viinin kehitysta tarkkaillaan, ja mikäli viini on tarpeeksi lupaavaa, voi tuottaja julistaa kyseisen viinin vintage-portiksi. Useimmat talot julistavat vuosikerran samoina vuosina, mutta tästä voi olla poikkeuksia. Yleensä näitä vuosikertoja ilmestyy 3-4 vuosikymmenessä, viimeisimmät ovat 2011, 2007 ja 2003.
Vuosikertaportin sanotaan kehittyvän positiiviseen suuntaan elämänsä ensimmäiset 10-15 vuotta ja sukeltavan sitten sulkeutuneeseen vaiheeseen. (Näinhän käy ihmisellekin: lapsuuden progressiivinen kehitys vaihtuu viiden vuoden jurotukseksi siinä 12-14 vuoden iässä.) Parhaimmillaan nämä viinit ovat useimmiten siinä 25-30-vuoden iässä, huippuviinit kehittyvät positiivisesti vielä tämän jälkeenkin.
Vintage Portia avatessa kannattaa muistaa, että pullossa on aina reippaasti sakkaa. Tämän vuoksi viini kannattaa dekantoida varovasti, tarvittaessa suodattimen läpi.
Alkon valikoimasta löytyy melko hyvin vuosikertaportviinejä. Hyvin edustettuna ainakin Graham's (1983, 2000, 2003, 2011) ja Fonseca (1997, 2000). Lisäksi löytyy tutuista Dow's vintage 2011, Kopke 2011 ja Taylor's 1997. Jos löytyy iso porukka ja riittävästi massia, niin Graham's:n viineistä saa jo jonkinlaisen vertikaalin ja siten käsityksen portviinin kehityksestä.

Joulukalenterin 6 luukku: Portviinisarjassa tarha-portviini

Kuva:Grahams.fi

Jatkamme portviinisarjaa siitä mihin LBV:ssä jäätiin. Seuraavana meillä on vuorossa yhden tarhan portviinit, joita on tullut markkinoille viimeisten vuosikymmenten aikana. Aiemmin vuosikertaviiniä voitiin tuottaa vain huippuvuosina, noin 3 kertaa vuosikymmenessä. -nykyään viininviljely- ja valmistustekniikat ovat kuitenkin Dourossa paljon kehittyneempiä, ja siten vuosikertaviiniä voidaan valmistaa lähes joka vuoden sadosta.

Yhden tarhan rypäleistä tuotettuihin vuosikerrallisiin portviineihin pätevät samat säännöt kuin vintage portiin, mutta lisäksi kaikkien rypäleiden on tultava samalta tarhalta. Näiden tarhaporttien avulla voikin tutustua douron portviinitarhojen terroir-ominaispiirteisiin, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista koska kaikki viinit ovat olleet sekoitteita vähintään eri tarhoilta mutta usein myös eri vuosilta. Näiden viinien sanotaan olevan parhaimmillaan noin 10 vuoden iässä, eli nuorempina kuin varsinaisten vinge portien

Alkon tilauvalikoimassa on ainakin Graham's Quinta dos Malvedos Vintage port 2001, jota emme tosin itse ole maistaneet mutta jota ainakin Decanterin arviot kehuvat kovasti.

joulukalenterin 5 luukku: lahjakirjat viinin ystävälle

Ensimmäisenä kirjasuosituksena tietysti klassikko, Hugh Johnsonin ja Jancis Robinsonin The World Atlas of Wine. Läpikäytynä tärkeimmät viinialueet hyvien karttojen avulla. Todellinen klassikko, toimii hyvin vasta viineistä kiinnostuneelle tai pidempään harrastaneelle.

Toisena suositus niille, jotka haluavat vinkkejä klassikkoviineistä: 1001 wines you must try before you die. Jos juot pullon viikossa, niin tästä riittää iloa pariksi vuosikymmeneksi.

Kolmas suositus menee Riesling-faneille. Tämän rypäleen erikoismies on Stuart Pigott, jonka kirja Best White Wine On Earth: The Riesling Story keskittyy tähän aromaattiseen valkoviiniin sen kaikissa eri muodoissa. Kirjassa käydään laajasti läpi myös uuden maailman riesling-alueita, mistä ainakin oma tietomme on hieman Eurooppaa hatarampaa.

Luomuviinien ystävällä taas tämä alan uranuurtajan, Isabelle Legeronin, teos Natural Wine: An introduction to organic and biodynamic wines made naturally on omiaan. Perustietoa luomuviineistä ja rypäleen ehdoilla tapahtuvasta viininvalmistuksesta. No additives.

Viimeisenä vielä suomalainen kirja ruuasta ja viinistä: Safkaa ja Vinkkua on jatkoa safkaa-sarjan kirjoille, ja tällä kertaa mukana on Arto koskelon täsmäviinivinkit loistavan simppeleille resepteille.

Tässä siis joitakin kirjavinkkejä, jos neliöpaketin valinta oli vielä avoinna!

Joulukalenterin 4. luukku: Pullollinen punkkua pikkujouluihin

Pikkujoulut tulevat, joka vuosi ja useimmilla niitä on monet vuosittain. Pikkujouluissa yleensä tuppaa käymään niin, että määrä korvaa laadun. Niin ei ole pakko käydä tänä vuonna, vaan tarjoamme sinulle pikkujoulun rientoihin monipuolisen nautiskeluun tarkoitetun punaviinin.

Espanjan alicantesta tulee Laudum nature barrica Monasterell-Petit verdot 2013. Hintaa on karvan verran alle 9 euroa ja kaiken hyvän lisäksi vielä luomua. Viinin tuoksu on maanläheinen, tumman marjaisa ja paahteinen. Maku on vastaa tuoksua;täyteläinen ja mausteinen. Tanniinit ovat tasapainossa, ja viini paranee taatusti illan mittaan. Drinkabileetti on vähintään 9+ eikä hinta päätä huimaa. Joten ei muuta kuin alkon kassan kautta nauttimaan hyvistä pienistä jouluista.

Joulukalenterin 3 luukku: LBV Port

Kuva:alko.fi

LBV eli Late Bottled Vintage lienee Alkossa laajimmin edustettuna oleva portviinityppi. LBV kypsyy huomattavasti varsinaista vuosikertaportviiniä pidempään suurissa sammioissa, ja sen vuoksi se on huomattavasti aiemmin nautittavissa: varsinaisen vintage-portviinin sanotaan olevan parhaimmillaan siinä 20-30-vuotiaana. LBV saa sammiossa kypsyessään happea, mikä pehmentää viinin happoja ja tanniineja. Perinteisesti LBV on myös suodatettu ennen pullotusta, joten siinä ei ole sakkaa kuten vintage portissa. 1990-luvulla kuitenkin yleistyi tyyli, jossa viini pullotettiin suodattamatta. Nämä 'crusted LBV:t ovst hieman suodatettuja särmikkäämpiä. Hiljattain on noussut vielä kolmaskin LBV-tyyppi, nimittäin bottle aged LBV. Näitä on ikäännytetty pullossa vähintään 3 vuotta. Tämän tyylin etulinjassa ovat kulkeneet portviinitalot Warre's ja Smith Woodhouse.

Alkon vakiovalikoimasta löytyy LBV-porttia Graham'silta ja Smith Woodhouselta. LBV passaa hienosti jouluaattoillan hämäriin tunteihin.

Joulukalenterin 2.luukku:Jouluviinit nettikaupasta

Joulukalenterin toisessa luukussa suosittelemme tekemään jouluviinitilauksen nettikaupasta. Jos alkon valikoima kyllästyttää, laajennusta valikoimaan löytyy internetin ihmeellisestä maailmasta. Kun teet tilauksen vielä ennen itsenäisyyspäivää, niin tilauksen pitäisi ehtiä hienosti kotiovelle ennen aattoa.

Hyvä kotimainen viinikauppa netissä on viinitkotiin.com. Kun tilaat heiltä, niin saat valita haluatko viinit kotiovelle, lähipostiin vai yhdistätkö tilauksen tulevaisuuden tallinnan matkalle. He toimittavat tilaamasi viinit myös tallinnan satamaan, josta voit ne itse noutaa. Heidän valikoimastaan suosittelemme tutustumaan ainakin Kung fu girlistä Suomessa tutuksi tulleen Charles Smithin viineihin, espanjalaiseen Emilio Moron tuotantoon sekä kaupan varastosta poistuviin tuotteisiin, josta saattaa tehdä löytöjä.

Ulkomaisista viinikaupoista me käytämme eniten vinatista ja decantaloa. Vinatis on keskittynyt ranskalaisiin viineihin. Me tykkäämme erityisesti heidän punaviinivalikoimastaan, ja saat sieltä samalla esimerkiksi uuden vuoden samppanjat kilpailukykyiseen hintaan. Lisäksi kannattaa tutustua myös poistotuotteisiin ja hyödyntää mahdollisuutta ostaa 6 plo samaa viiniä kerralla edullisempaan hintaan. Tässä vielä muutamia muita vinkkejä Vinatiksen valikoimasta.

Decantalo on taas keskittynyt espanjan alueen viineihin. Valikoima heillä on loistava, mutta kuljetuskustannukset ovat hieman korkeahkot. Jos vain mahdollista, niin kannattaa tilata porukalla iso satsi viiniä postikulujen pienentämiseksi. Suosittelemme erityisesti meille rakkaiden Prioratin ja Montsantin alueen viinejä. Myös Bierzon ja Alicanten alueen punkut ovat hyvin edustettuina. Valikoimasta löydät tietenkin myös cavat uudeksi vuodeksi ja Riojan klassikkopunaiset. Tässä vielä muutamia muita vinkkejä ja kokemuksia Decantalon valikoimasta.

Superiore.de myy italiailaisia viinejä. Valikoimissa on viinejä kaikilta Italian viinialueilta, joukossa luonnollisesti paljon kiinnostavia tuttavuuksia. Voimme suositella ainakin Alto Adigen juurevia Lagrein-punaviinejä, Friulin Sauvignon Blanceja, Montefalcon omaleimaisia Sagrantinoja ja Sisiliasta Etna Rossoja. Viimeisimmästä etenkin Tenuta Della Terre Nere on aivan mahtava. Lisäksi luonnollisesti mahtava valikoima Toscanan ja Piemonten punkkuja.

Näistä sitten vain valitsemaan,

Joulukalenterin 1.luukku: Tervetuloa pullon hengen-joulukalenteriin

Tervetuloa vuoden 2014 joulukalenteriin meidän tapaan. Viime vuoden joulukalenteria oli mukava kirjoittaa ja muutama kehukin siitä tuli, joten tänä vuonna otetaan taas uusiksi. Luvassa siis 24 päivän ajan jouluaiheisia viinisuosituksia, lahjavinkkejä, joulureseptejä ja muuta mukavaa.

Ensinmäisenä päivänä joulukalenterin luukusta paljastuu tällä kertaa lahjavinkki Tampereelle. Jos et ole vielä tutustunut kaupungin parhaaseen ruokakauppaan Keittiöelämään niin nyt on todellakin aika vierailla paikan päällä. Reilut 9 vuotta Aleksis kivenkadulta on löytynyt Tampereen ruokakauppojen todellinen helmi, jossa kannattaa vieralla jo tunnelman takia. Koska et kuitenkaan voi poistua kaupasta ostamatta mitään niin suosittelemme kokoamaan kaupan tarjonnasta herkkulahjan ruuan ystävälle.

Meidän lempituotteemme kaupan valikoimista ovat erimaista tulevat kahvipavut. Mielestämme paras kahvilaatu  mutteripannulla aamukahvin keittoon on Arcaffen roma-blend. Jos haluat hyvää pastaa suosittelemme tutustumaan Martellin pastoihin, sen jälkeen ei ole paluuta. Pastan kanssa tarvitaan tietenkin hyvää oliiviöljyä ja meidän suosikkimme on Dauron oliiviöljy. Herkkutatti-tryffeli on hyvää sellaisenaan, mutta toimii myös leivän päällä tai pastan seassa. Heikin sieniruokien julkinen salaisuus on putiikista löytyvä taste 5 umanitahna. Myös riedelin lasit tai skepphultin valurautapannut ovat loistavia lahjaideoita.

Herkullisten ja laadukkaiden tuotteiden lisäksi saat aina taatusti hyvää ja asiantuntevaa palvelua Keittiöelämästä. Tue paikallista yrittäjää myös tänäkin jouluna. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin paras aika lahjaostoksille ilman ruuhkaa on parin seuraavan viikon aikana, mutta jos haluat asioida tungoksen keskellä niin liike on auki jouluaattoon asti.

Vinkkejä Tallinnaan kaivataan!

Kuva:ikaalistenmatkatoimisto.fi

Itsenäisyyspäivän otamme tällä kertaa vastaa Virossa, kun tuli sopiva tilaisuus lähteä nauttimaan vapaasta viikonlopusta Itämeren toiselle puolelle. Sen verran olemme ehtineet ottamaan selvää, että Kalamajan alueella kannattaisi vierailla ja että kaupunkiin on pesiytynyt paljon hyviä ruokapaikkoja. Lisäksi vanhan kaupungin joulutori täytyy tsekata.

Viime reissujen perusteella ainakin lauantai-illalle kannattaisi tehdä pöytävaraus, mutta minne? Nyt olisi hyvä aika paljastaa meille ne Tallinan kuuluisat helmet. Missä kannattaisi siis syödä, juoda ja ostaa tuliaispulloja kotiin. Pääasiassa viinit kiinnostavat, mutta myös eestiläisiä pienpanimo-oluita olisi hauska päästä maistelemaan. Kiitos vinkeistä jo etukäteen.

Bojoa!

Maisteltiin alkuviikosta olan takaa Bojoa. 5 eri Cru-aluetta sekä pakollinen noveau. Joukossa vanhojen tuttujen uusia vuosikertoja ja uusia mukavia tuttavuuksia.

Noveau Chateau des Loges: Hailakka purppura. Tuoksussa ensisijaisesti nousee mustikkamehun aromi, ei banaania, ei juuri mausteita. Maku lievästi hapokas, ei juuri tanniinia. Siedettävä, ok.

Domaine Des Nugues Fleurie 2012: Tuoksu on orvokkinen, hieman vadelmainen. Aavistus mausteisuutta. Varsin hapokas,vähätanniininen. Ei potki lainkaan vastaan, soljuu suusta alas miellyttävästi.

Lapalu Brouilly Veilles Vignes 2013: Selvästi voimakkaampi ja maanläheisempi tuoksu, jossa mukavaa mausteisuutta. Jopa aavistus tallintaustaa, Suussa enemmän konsentraatiota, aromimaailma edellisiä mausteisempi ja jopa kirsikkaisen marjainen. Aavistus enemmän tanniinia, edelleen gamaylle ominainen hyvä hapokkuus.

Domaine Piron Saint Amour 2013: Tuoksu on hienovaraisen punaherukkainen, tässä tuntuisi olevan aavistus banaaniaromiakin mukana, Se ei kuitenkaan tee tuoksusta epämiellyttävää. Suussa viini on kepeä mutta silti riittävän hedelmäinen. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen suutuntuma, ja lyhyehkö jälkimakukin tässä miellyttävä. Tämä viini oli oma ja yleisön suosikki

Marcel Lapierre Morgon 2013: Puhdas tuoksu: Mansikkaa, kirsikkaa, kukkaisuutta. Suussa yllättävän ohut, hedelmäisyys liki olematon. Happoa kohtalaisesti, tanniinia olemattomasti. Pelkältään pettymys, mutta hedelmäisyys korostuu yllättävän voimakkaasti ruuan (sienipiirakan ja juustojen) kanssa. Pieni pettymys aiempiin kokemuksiin verrattuna.

Drouhin Moulin á Vent 2012: Tuoksu maanläheinen, aavistuksen asetoninen, Mansikkaa ja vadelmaa. Täyteläisin maistetuista viineistä. Rustiikkinen maanläheisyys on paletilla hallitseva piirre.

Viinien marja-aromimaailma oli melko yhtenevä, ja myös hapokkuus oli kaikissa rypäleelle ominaisen pirteä. Tuoksun ja makuaromien maustepuolella ja maanläheisyydessä viinit erosivat toisistaa, mutta selkeimmät erot tulivat hedelmäisyydessä ja konsentraatiossa. Kaikki viinit paranivat selvästi ruuan kanssa, ja konsensuspäätös olikin se, että gamay on ruokaviini. Erityisen hyvin toimii jäähdytettynä, ja sopii oivasti myös kalaruokien punaviiniksi.

PUR P-U-R Beaujolais

Kaikki Bojo noveaut eivät maistu banaanille! Kävimme BarmaciassaTampereella testaamassa AOC51:n maahantuomia P-U-R:n bojoja, jotka yllättivät positiivisesti.

P-U-R on negociant-tuottaja joka ostaa kaikki rypäleensä. Kyseessä on pieni artesaanituottaja, joka tekee viiniä pääasiassa Etelä-Bourgognessa sekä hieman myös Cote Rotiessa Pohjois-Rhonessa.

Noveau 2014: 40 v köynnokset Regnien alueella. Nopea 8 h maseraatio, ei sulfiittia. Tuoksu puolukkainen, freesi. Ei banaaneja. Asiaankuuluvan hento suutuntuma. Happoa on juuri sopivasti raikastamaan kokonaisuutta. Tässä ollaan noveaun ytimessä, tätä nautiskelee äkkihuomaamatta pullollisen…

C Fini 2014: Rypäleet Regnien alueen tarhalta, jossa 80-vuotiaat köynnökset tullaan korvaamaan uusilla tämän sadon jälkeen. 20 päivän käyminen. Ei sulfiittia, ei suodatusta. Tuoksu kypsemmän puolukkainen. Tästä löytyy täyteläisempi suutuntuma, jossa jo hiukan tanniiniakin mukana. Raikas hapokkuus edelleen. Todella mielenkiintoinen kombo vanhojen köynnösten tuottamaa syvyyttä ja noveaun tuoreutta.

Beaujolais villages 2013: Luomurypäleet etelään suuntautuvalta graniittitarhalta, 40-70-vuotiaat köynnökset. 8 h maseraatio, käyminen betonisammioissa. Ei lisättyjä kemikaaleja. Tuoksu on jo selvästi enemmän maanläheinen, kirsikkainen. Suutuntuma yllättäen kepeän marjaisa, kuitenkin maanläheisempi kuin noveaut. Miellyttävä viini kevyiden naposteluiden oheen.

Le Bulle Gamay: Hilpeä ’simamenetelmällä’ tehty kupliva gamay: Viini on käytetty suoraan pullossa viileässä lämpötilassa. Ei erityisempää sakkojen poistelua. Tuoksussa on punaisia kukkia ja pihlajanmarjan kirpeyttä. Kupliva, makea ja iloinen viini. Positiivinen, erilainen kokemus. 

Domaine Saupin Muscadet Sevre et Maine Sur Lie 1994

Huusimme huvikseen eBay:sta muutamalla eurolla tämän 20-vuotiaan muscadetin. Lähtöoletus oli, että viini olisi vanhuuttaan juomakelvotonta, vaikka muscadet pitkään ikääntyykin. Tämä oletus oli väärä.

Väriltään melko syvän kullankeltainen. Tuoksu on aivan loistava: Omenankotaa, hillottua sitruunaa, hunajaa sekä vahamaisuutta. Oksidoitunut ylikypsää omenaa muistuttava tuoksu on selkeä.Valtaosa hapoista on kadonnut, mutta tilalle on tullut tuo loistava aromimaailma, joka toistuu hyvin paletilla. Sellaisenaan maistettuna viini on jo melko lattea, mutta ruoka toimi tämän kanssa: Silakkapizza nosti viinistä esiin raikkautta, jota siinä ei juuri tuntunut olevan sellaisenaan maistettuna.

Viini parani selkeästi happea saatuaa, ja oli monista valkoviineistä poiketen parhaimmillaan toisena päivänä avaamisen jälkeen. Positiivisesti yllättävä ja opettava kokemus.

Emilio Moro, winemaker dinner Näsinneulassa

Pääsimme nauttimaan hienosta illallisesta upeine viineineen, kun osallistuimme Bodegas Emilio Moron viinintekijäillalliselle. Tilaisuus järjestettiin Näsinneulan ravintolassa Tampereella, ja sen oli organisoinut Moron viinejä maahantuova Vindirekt.

Moron perhe on tehnyt viiniä Ribera del Duerossa jo kolmen sukupolven ajan. Tila omistaa 200 hehtaaria tarhoja erituuppisissä maaperissä: Kalkkisia, savisia ja kivisiä. Moron mukaan kaikki nämä tuottavat oleellisia komponentteja perusviineihin, joita yhdistelemällä saadaan aikaan upeita tuloksia. Tila viljelee vain Tinta País-rypälettä eli tempranilloa. (Tinta país on kuitenkin erilainen klooni, marjat ovat pienempiä ja tertut harvempia kuin perustempranillossa.) Nykyisellä tilan johtajalla, José Morolla on oma filosofia viinien tekemiseen: Hän haluaa säilyttää perinteet, mutta samalla käyttää kaikki modernin tieteen mahdollisuudet sen selvittämiseksisi, miksi perinteiset menetelmät toimivat ja missä niitä voitaisiin kehittää. Mies on koulutukseltaan kemisti, joten tämä lähestymistapa lienee luonnollinen.

Ilta alkoi tastingilla, jonka aikana tarjoiltiin Näsinneulan tapaksia. Ensimmäinen maistettu viini oli Hito rosado -13, Moron perheen toisen tilan, Cepa 21:n voimakas rosé. Viinin tuoksussa oli relusti kirsikkaa ja vadelmaa, suussa hyvä hapokkuus ja melko reipas hedelmärunko. Hyvä rosé hieman ronskimmallekin ruualle, helposti vaikka possunkyljykselle.

Toisena punainen, Finca Resalso-13. Tämä on nuoremmista köynnöksistä tuotettu, vain 4 kuukautta ranskalaisessa tammessa kypsynyt viini. Tuoksussa on paksuja tummia marjoja, multaisia aromeja. Muhkea tuoksu. Viini on varsin hapokas ja reippaan tanniininen. Kaikkinensa hyvä pari grilliruualle.

Kolmas viini on talon klassikko, Emilio Moro 2010. Tämä viini tulee iäkkäämmistä köynnöksistä, ja se kypsyy vuoden tammessa (puolet ranskalaista, puolet amerikkalaista). Lopputulos on tasapainoinen viini, jossa karhunvatukkaa ja kirsikkaa, melkoisesti mausteisuutta. Viini on selkeästi vivahteikkaampi kuin Resalso, ja se tuntuu myös raikkaammalta johtuen ilmeisesti paremmasta mineraalisuudesta. Tässä, kuten muissakin viineissä on todella hyvä hapokkuus jos näitä vertaa riojan hapokkudeltaan usein lattanoihin viineihin.

Neljäs viini on talon lippulaivatuote, Malleolus 2010 (vuosikerta on aivan juuri tullut markkinoille). Tämä viini tulee vanhimmista, 25-75-vuotiaista köynnöksistä. Sitä kypsytetään kunnolliset 18 kuukautta uusissa ranskalaisissa tammitynnnyreissä, joten lyijykynää löytyy. Tuoksussa on kuitenkin myös raikas tumma marjaisuus, lämminhenkinen mausteisuus ja avautumisen jälkeen jopa kaakao. Kuitenkin viini on raikas ja hyvärakenteinen. tanninit ovat kohtalaisesti pehmentyneet pitkästä kypsytyksestä.

Viinien maistelun jälkeen pääsimme illallisen kimppuun. Pöytäseurassamme istui bodegas Moron Euroopan markkinointijohtaja David Montes, jonka kanssa juttelimme viineistä ja niiden myynnistä. Mielenkiintoinen keskustelu käytiin muun muassa siitä, miksi eri maissa pidetään eri ikäisestä viinistä: Espanjassa viinit juodaan selvästi nuorempana (ja viileämpänä) kuin Suomessa tai Britanniassa. Ehkäpä kyse on siitä, missä tilanteissa viiniä juodaan: Suomessa usein sellaisenaan, Espanjassa lähes aina ruuan kanssa.

Ruuaksi saimme ensin häränhäntää ja punajuurta, ja tälle annokselle oli passattu nuori ja muheva Resalso. Kombo toimi hienosti. Pääruuaksi karitsaa kahdella tavalla, sisukkaa roseena ja second cut pateena. Tämän kanssa Emilio Moro, jonka mineraalisuus ja hyvä hapokkuus tukivat ja pelasivat annoksen kanssa yhteen. Viimeiselle juustoannokselle saimme kahta viiniä: Malleolus 2009 ja viinin single vineyard-version Malleolus Valderramiro 2010. Itse pidin enemmän perus-malleoluksesta. Valderramiro oli minun makuuni liiankin konsentroitunut ja muhkea, vaikka siinä valtavaa aromien kerroksellisuutta olikin. Perus-Malleolus tuntui raikkaammalta ja istui siksi omaan suuhuni paremmin.

Mielenkiintoinen ilta: Hyviä keskusteluja, kiinnostavia viinejä. Lisää tällaista Tampereellekin, kiitos.

Ja kiitokset myös Vindirektille, joka ystävällisesti oli kutsunut meidät mukaan.

-Heikki-

Fonte do Beco: hyvää silloin, entä nyt ?

Kuva:Alko.fi

Päätimme maistella uudelleen viinejä, joista olemme vuosia sitten pitäneet. Yksi näistä on portugalilainen Fonte do Beco, joka tulee Setúbalin niemimaalta Lissabonin eteläpuolelta. Viinissä on käytetty Castelão-rypäleitä. Tämä lajike tuottaa tummia, tanniinisia ja rustiikkisen marjaisia viinejä. Maisteltu vuosikerta oli tällä kertaa 2011.

Tuoksultaan viini on villin marjainen; tuoksussa on vadelmaa ja karhunvatukkaa. Kohtalainen, makea mausteisuus. Suussa tuntuu ensin kohtalainen hapokkuus, joka kuitenkin melko nopeasti vaihtuu melko mehumaiseksikin pyöreydeksi. Jälkimaku on keskipitkä, tanniininen. Kokonaisvaikutelmaksi jää pyöreä, helposti soljuva hillomaisuus. Melko yksioikoinen tapaus.

Hintaa viinillä on alle 10e, joten mitään maata järisyttävää moniulotteisuutta ei odotettukaan. Kyllä tätä edelleen voi pitää hintansa arvoisena, mutta ehkä tätä emme aivan yhtä oivallisena pitäneet kuin taannoin. Vaikea toki arvioida, koska edellisen kerran olemme maistaneet tätä viitisen vuotta sitten, ja kaiken lisäksi portugalilaiset ovat tunnettuja kohtalaisen reippaista vuosikertavaihteluistakin.

Drinkabiliteetti 9+, eli vinksvinks pikkujouluihin.

Mustiquillo Finca Terrazo 2011

Levantin aueen viinit espanjasta ovat olleet nosteessa, etenkin Jumillan Mencia-viinit ovat olleet kova hitti. Samalta alueelta, Alicanten takaiselta ylängöltä on kotoisin myös toinen voimakaspiirteinen rypäle, Bobal. Me törmäsimme rypäleen nimeen ensi kertaa keväällä ilmestyneessä Decanterissa, jossa kehuttiin kovasti näitä Levantin alueen perinteisiä rypäleitä. Joukossa oli tämä Bodegas Mustiquillon Finca Terrazo, puhdas bobal D.O.-alueelta, joka kattaa vain kyseisen viinitarhan.

Bodegas Mustiquillo on todellinen Bobal-viinien uranuurtaja. Ennenkö tila perustettiin vuonna 1999, bobalia oli käytetty vain sekoiterypäleenä tuomaan runkoa ja väriä kevyempiin viineihin. Bobal-köynnöksistä ei tosin ollut puutetta, se on Espanjan 3.viljellyin rypäle, jota on suosittu bulkkiviinituotannossa korkean satoisuutensa vuoksi.  Siitä tehtyä viiniä laivattiin tankeissa muualle sekoiteviiniksi, mutta paikallisesti puhtaita laadukkaita bobaleja ei tuotettu.

Finca Terrazo sijaitsee 800 m korkeudessa. Köynnökset ovat peräisin vuosilta 1945 ja 1970. Rypäleet on kerätty pieniin laatikoihin käsin, lajiteltu kahdesti ennen kevyttä murskausta. Viini on käynyt puusammioissa 8-10 päivää ja saanut maseroitua vielä käymisen jälkeen 2 viikkoa. 4 viikon malolaktinen käyminen, 21 kuukautta ranskalaista tammea jonka ikää ei kerrota.

Tuoksussa on reippaasti tummia marjoja kuten karhunvatukkaa, mutta toisaalta tuoksu on myös appelsiininkukkaisen aromaattinen. Siinä on myös nahkaisuutta ja eläimellisyyttä kuin mourvedressä ikään. Tuoksu ei ole lainkaan tunkkaisen tamminen. Viinissä on raikas hapokkuus. Tanniinia löytyy kyllä varsin reippaasti, eli rakenteen puolesta tämä menee enemmän ruokaviiniksi, ainakin tällä hetkellä. Maussa marjaisuus ja nahkaisuus ovat hyvässä tasapainossa. Rakenteesta tekee miellyttävän tuo pehmeähköjen tanniinien ja loistavan, kalkkisesta maaperästä nousevan mineraalisuuden liitto, joka tekee jälkimausta mehevän raikkaan.

Viini sopii hyvin selkeänmakuisille liharuuille, myös riistalle. Kovin voimakkaalla pippurilla näitä ruokia ei kannata maustaa, tanniinisuus korostuu ja viinistä tulee polttava. Täyteläisen kastikkeen tämä selättää hapokkaalla niskalenkillä helposti. Jamon iberico esimerkiksi pizzan päällä on myös oiva pari.

Me tilasimme tämän ja muita espanjalaisia Decantalosta, mutta viini on hiljaittain tullut myös Alkon valikoimaan.