Pari vuotta sitten teimme parin viikon vaellusreissun Alsacessa, Ranskan rieslingin kehdossa. Vaelluksesta jäi hienot muistot, kävelimme pitkin viinirinteitä katsellen satoa korjaavia viljelijöitä. Kaiken tämän kiireen keskelläkin meidät otettiin muutamalla tilalla hyvin vastaan, viinejä maisteltiin luonnollisesti laajalla skaalalla. Tämä reissu opetti meille makean valkoviinin hienouden. Aina ei kannata
olla ihan kuiva. Etenkin Gewurstraminer hyötyy pienestä makeudesta, samoin pinot gris. Riesling toki aromeissaan menee hienosti rapsakan kuivanakin. Mutta muistoista asiaan...
Reissulla söimme usein vaelluslounaaksi Alsacelaisen version pizzasta, nimittäin Tarte Flambén (tai saksaksi flammenküche tms). Tämä on melko erilainen pizza, sillä se ei sisällä tomaattia. Tomaattikastikkeen sijaan pizzan päälle levitellään reippaasti hapankermaa, sipulisilppua ja valinnan mukaan joko pekonia tai savulohta. Juustoakaan tähän pizzaan ei perinteisesti laiteta.
Meillä on jo pitkään noudatettu ei sunnuntaita ilman pizzaa-periaatetta, ja tänä sunnuntaina päätimme muistella alsacea tekemällä tarte flambeeta ja nauttimalla jo monesti hyväksi todettua Ermelin Riesling veilles vignes 2009:a.
Tässä siis ohjeet alsacelaiseen iltaan (Jos et halua syödä vielä autenttisemmin niin suosittelemme hapankaalta ja makkaraa):
Tarte Flambe:
Hiivaa
Jauhoja (vehnä)
Vettä
Suolaa
Kermaa
sitruuna tai valkoista balamicoa
Sipulia
savulohta tai pekonia (tai molempia)
Sotke taikinaksi, vaivaa pitkään jotta saat ohuenohuen pohjan. Itse teimme pohjan taikinajuurella, taikinaa nostatettiin jääkaapissa päivä. Hiivalla tullee nopsemmin...
Hapankerma on helppo tehdä itse:
2 dl kermaa
1/4 dl valkoista balsamicoa tai 1 sitruunan mehu
Yhdistä ja jätä pöydälle 6-8 tunniksi happanemaan. Valmis hapankerma on tiukkaa konsistenssiltaa.
Kokoa pizza:
Kauli taikina ohueksi, mielellään mahdollisimman epämääräisen muotoiseksi ja mahdollisimman ohueksi lätyksi. Levittele reippaasti hapankermaa päälle. Ripottele silputtu tai rengastettu sipuli päälle. Lisää pekoni tai savulohi. Paista uunissa ensin alaosassa alavastus päällä täydellä volyymilla noin 10 min. Sitten siirrä uunin yläosaan ja vaihda grillivastus päälle ja täysille. Tällä otetaan pintaan hyvä väri ja pekoniin crispiä. (Tämä metodi toimii muuten ihan normipizzaankin hienosti, jos et omista kiviuunia.)
Viininä meillä edellä mainittu Ermelin riesling. Viini oli muuttanut hieman olemustaan sitten edellisen maiston noin vuosi takaperin. Aiempi raikas sitruuna-hunaja-kukkakombo oli västynyt hivenen taka-alalle, etenkiän tuoksussa niitä ei aistinut aiempaan tapaan. Suussa hapot aavistuksen jo pehmennet. Mineraalisuus oli etenkin suussa selvästi enemmän vetovuorossa nyt. Kuitenkin viini tuntui olevan hieman mitäänsanomattomassa vaiheessa juuri nyt, selvää petrolisuutta ei ainakaan toistaiseksi ollut kehittynyt. Ruuan kanssa toimi kuitenkin, hapot riittivät edelleen raikastamaan suun pizzan päälle. Mielenkiinnolla odotellaan mitä tästä tullee, pari pulloa vielä tulevia maistoja oottaa.
Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti