Viime aikoina olemme noudattaneet Harri Holkerin taannoista lama-ajan neuvoa ja syöneet silakkaa melkein viikottain. Syynä ei ole kuitenkaan taloudellinen alho, vaan silakan herkullisuus. On sinänsä sääli, että mahdollisesti juuri tuo mainittu kehotus on osaltaan heittänyt silakan päälle köyhäilyruuan leiman, ja tämän myötä Suomen tärkeimmän saaliskalan suosio on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana roimasti. Ilmastotietoisuus on viimein iskenyt läpi myös ruoka-asioissa, ja ilmasto-argumentilla myydään lukuisia huippuunsa brändättyjä kasviproteiineja ja maidonkorvikkeita. Näillä on paikkansa ja kasvisruokavaliolla on ilmaston lisäksy suotuisia terveysvaikutuksia, mutta tällaisten pitkälle prosessoitujen tuotteiden terveysvaikutukset ovat vielä kysymysmerkki. (Eläinperäisissäkin tuotteissa juuri prosessoidut valmisteet ovat suurin ongelma.)
Samaan aikaan kun boltsit ja beyondbeefit nostavat suosiotaan, suurin osa suomen silakkasaaliista käytetään minkinrehuksi. Brändäyksen puutetta, sanoisin. Amatööribloggarin mahdollisuus vaikuttaa on minimaalinen, mutta toivottavasti joku innostuu. Nyt on ilmastollisista ja kulinaarisista syistä aika palauttaa silakan kunnia, ja seuraavassa muutama tuunattu versio vanhoista kunnon silakkapihveistä. Tässä olisi myös #silakkahaasteen aika: tätä lukevat ja yllä olevaa ajatusta tukevat ruoka-alan vaikuttajat lähtekööt mukaan silakanbrändäystalkoisiin nyt, kun meillä vielä on muutamia kalastajia tätä herkkua hankkimassa!
Silakkapihvit tilli-kapristäytteellä (resepti on lainattu
Sikke Sumarilta, ilmestynyt iltasanomissa 2015)
(määrät ovat yhdelle syöjälle)
8 isohkoa silakkafileetä
20 pientä suolakaprista (nesteessä lilluvatkin kelpaavat jos suolattuja ei löydy. Tampereella suolaisia saa ainakin Culinariasta)
2 rkl voita
2 rkl silputtua tilliä
karkeita ruisjauhoja
suolaa
paistamiseen voi-öljyseosta
Hakkaa kaprikset hienoksi, sekoita voihin tillisilppu ja hakatut kaprikset. Huuhtele silakkafileet, lado puolet niistä lautaselle nahkapuoli alaspäin. Jaa tilli-kaprisvoi fileille ja laita toinen silakkafilee päälle. Ripottele fileiden päälle suolaa, molemmin puolin. Laita ruisjauhoa reippaasti lautaselle ja pyörittele fileet jauhossa. Paista kuumassa valurautapannussa voi-öljyseoksessa rapeaksi. Tarjoa pottujen tai muusin kanssa.
Silakoista tulee usein ruokajuomana ensimmäisenä mieleen olut, mutta itse asiassa melko rasvainen kala on erittäin viiniystävällinen raaka-aine. Etenkin, jos valitsee hapokkaan rieslingin kuten vaikkapa tällä hetkellä erikoiseränä varsin hyvin saatavilla olevan
Dautelin nuoren rieslingin entisen Itä-Saksan alueelta Würtembergistä. Sitruksinen, nuorekkaan hedelmäinen ja hapokas viini raikastaa suun ja tuo hedelmäistä vastaparia silakoille.
Edellisestä reseptistä innostuneena kehittelimme eri versioita tällaisista täytetyistä silakkapihveistä. Toinen testattu ero oli välimerellinen versio, jossa kaprisvoin korvasi puttanesca-henkinen täyte:
Puttanesca-silakkapihvit
kapriksia
3 sardellifilettä (ei siis pohjoismaista anjovista eikä sardiinia, vaan samoja joita laittaisit caesar-kastikkeeseen [acciuge])
oliiveja
tomaattipyrettä
oliiviöljyssä kuullotettua valkosipulia
Kuullota silputtua valkosipulia oliiviöljussä, lisää lopussa sardellit ja tomaattipyre. Ota lämmöltä ja lisä hakatut kaprikset ja oliivit. Jatka kuin yllä.
Näillä kahdella pääsee alkuun, lisää silakkareseptejä on luvassa kunhan ehditään testailla. Ainakin piparjuuri on suunnitteilla...
