perjantai 21. joulukuuta 2018

Joulukalenterin 21. luukku: Vuoden 2018 parhaat

Joka vuosi olemme osana joulukalenteria tavanneet summata yhteen kuluneen vuoden parhaat viini- ruoka- ja matkakokemukset, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Vuonna 2018 säväyttäviä viinejä oli ehken hieman aiempaa harvemmassa, mutta  muita mukavia kokemuksia riitti.
Vuoden ruuanlaittoväline oli ehdottomasti keväällä hankittu kamado-grilli, joka mullisti mökkiruuanlaiton. Bastardilla on savustettu, grillattu, pintapoltettu ja etenkin paistettu pizzaa, josta tulee 350-asteisessa hiilihornassa aivan eri tuote kuin kotiuunissa! Vahva suositus kaikille ensi kesänä grillin hankintaa harkitseville.


 Vuonna 2018 teimme reissut Portugaliin ja Kataloniaan sekä pyörämatkan Ahvenanmaalle, mutta vuoden paras ravintolakokemus löytyi vain parin kilometrin päästä kotoa: Ravintola Kajo on onnistunut joka visiitillä tarjoamaan jotain uutta ja villiä: Annosten valmistustekniikat ja raaka-aineyhdistelmät ovat yllättäviä ja ennakkoluulottomia ja ainakin toistaiseksi ne ovat olleet myös erittäin osuvia. Joko Kajon keittiöllä on taianomainen kyky yhdistää makuja ja tekstuureja tai vaihtoehtoisesti siellä tehdään valtava määrä testiannoksia, joista poimitaan huiput listalle. Oli miten oli, tämä ravintola kannattaa pitää korvan takana.
Vuoden pörröinen olo-palkinto menee Prioratille ja Falsetin kaupungille. Parin vuoden tauon jälkeen vierailu kyseisella viinialueella oli kuin kotiinpaluu, jotenkin: Vierailu tutuilla tuottajilla Gratallopsissa, pitkä lounas Celler de l'Aspicissa, aperetiivit Hostal Sportin terassilla. Näin sen vain pitää mennä.

Vuoden ruokakauppapalkinto menee itseoikeutetusti Tampereen parhaalle eli kauppahallille. Tästä pohjoismaiden suurimmasta (Vaviskoon Helsingit ja Kööpenhaminat) hallista löytyy loistavia tuotteita, useampi ravintola, olutbaari, henkilökohtaista palvelua, kulttuuria ja aitoja kohtaamisia. Prisman kassan nimeä et muista, mutta juustot ostetaan aina Harrilta ja vihannekset Minnalta.

Papukaijamerkin saa vielä kauppahallin päätös aloittaa syksyllä iltahallit: Kunkin kuun ensimmäisenä perjantaina kauppahalli pitää ovensa auki pidempään. 4 vuodenaikaa ja muut lounasravintolat tarjoavat aikaista illallista nälkäisille, Flindassa voi ottaa oluen naatiskelle DJ-musiikista ja hallin vilinästä. Kotiin saa vielä viikonloppua varten kaiken tarvitsemansa kukkien, kenkien, sardiinien ja maa-artisokkien väliltä.

Vuoden kiinnostavin viinialue oli ehdottomasti Colares Portugalin rannikolla Lissabonin länsipuolella. Manner-Euroopan läntisimmän pisteen eteläpuolella viljellään viiniä miltei mahdottomissa olosuhteissa, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Ramisco-punkut vaativat aikaa, ja maistettu 1990-luvun Viuva Gomes oli vielä turhan tiukka. Kaapissa odottaa onneksi vuosikerran -68 pullo...
Vuoden paras pyöräkohde oli Turku ja Ahvenanmaa. Turun ympäristöstä löytyy kivoja pyöräreittejä ja kaupungista mittava ja laadukas ravintolatarjonta. Pyöräilijöille annettakoon lämmin suositus Sergio's al mare-pizzerialle Ruissalon telakalla. Ahvenanmaalle pääsee Turusta näppärästi, ja saari on tasaisuutensa vuoksi pyöräilijän unelma. Kastelholman linnan kupeesta löytyy Smakby, johon kaikkien Ahvenanmaalla pyörähtävien kulinaristien kannattaa tutustua.
Vuoden säväyttävin punaviini oli tänä vuonna (mahdollisesti nauttimisympäristön vuoksi) Ferrer Bobetin Vinyes Velles 2013. Raikkaan pään Priorat, joka oli vielä nuori ja kulmikas mutta silti tasapainoinen. Näitä on pakko hankkia kotiinkin, vahva suositus jos jossain törmää!
Valkoviinipalkinto jää tänä vuonna jakamatta, koska viiden minuutin miettimisellä ei nouse mieleen mitään päräyttävää. Pari kuukautta sitten nautittu Wittmannin riesling nousee lähelle, mutta ei sekään ollut varsinainen tajunnanräjäyttäjä.
Paras aperatiivi oli tänä vuonna vermutti: Näitä maisteltiin erilaisia sekä Portugalissa että Kataloniassa, ja reissujen jälkeen tilattiin erilaisia myös kotiin. Nauti karvauden ja makean liitosta hyvin jäähdytettynä ja hitaasti!
Vuoden comfort food-palkinto menee hapanjuuripizzalle, jota on paistettu nyt joka sunnuntai viiden vuoden ajan. Tekniikka alkaa olla hallussa, vaikkakin tuotantomäärän skaalaaminen suuremmalle porukalle tuottaa edelleen haasteita.
Ja sitten viimeisenä julistetaan (*rumpujen pärinää*) yleisen sarjan voittaja, joka on tänä vuonna ehdottomasti kesä. Edellisestä olikin vuosia, joten otetaan heti ensi vuonna uudestaa. Jooko ?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti