Lokakuu on kurpitsasesongin kuuminta hottia. Sen kunniaksi teimme kurpitsakeittoa, joka oli sekin varsin hottia. Mausteeksi tähän tuli parvekkeelle kasvanut apache-chilli. Näitä nyt tuskin kaupasta löytyy, mutta jokin muu hedelmäinen, melko tulinen lajike käy.
1 noin kilon kurpitsa
1 valkosipuli
2 isoa sipulia
1 chilli (siemenineen jos haluat todella tulista, ilman jos et)
kasvisliemikuutio (Kallot on hyviä)
10 maustepippuria
3 laakerinlehteä
2 tähtianista
1 kanelitanko
suolaa
hunajaa
loraus vaaleaa balsamicoa
turkkilaista jogurttia
Tarjoiluun kermavaahtoa ja kylmäsavulohta tai paahdettuja manteleita rouhittuna.
Laita uuni 200 asteeseen, Leikkaa kurpitsa lohkoiksi kuorineen, poista siemenet kuitenkin. Laita lohkot leivinpaperille ja uuniin paahtumaan. Samaan aikaan voit laittaa alemmalle tasolle toiselle pellille sipulit ja porkkanat kuorineen kypsymään. Anna kypsyä uunissa kunnes kurpitsat alkavat ottaa hiukan väriä. Sipulit kypsyvät uunin alatasolla pidempään,(ellet omista kiertoilmauunia). Sipulit ovat kypsiö kun ovat pehmeitä.
Samalla kun kasvikset ovat uunissa laita liemi kiehumaan: Litra vettä, liemikuutio ja mausteet lukuunottamatta suolaa ja hunajaa.
Kaavi kurpitsanlihat irti kuorista. Kuori sipulit, valkosipulit ja porkkanat. Pilko krouveiksi paloiksi. Siilaa keittämäsi liemi (tai nostele mausteet pois reikäkauhalla). Laita kasvikset liemeen, kiehauta ja soseuta. Mausta maun mukaan suolalla, hunajalla ja balsamicolla. Lisää jogurttia pehmentämään chilisyyttä.
Tarjoa vatkatun kermanokareen ja parin kylmäsavulohisiivun koristamana. Voit käyttää paahdettuja manteleita lohen sijasta.
Joimme tämän kanssa kuplivaa shirazia Australiasta. Tällainen oli taannoin alkonkin valikoimassa, ei kuitenkaan enää. Kuohuvan raikas, silti tanniininen viini toi jännittävän kontrastin keiton tulisuudelle ja jopa korosti sitä: Toisaalta kuplat viilensivät suuta, toisaalta tanniinit ja kohtalaisen voimakas alkoholisuus loivat lisää jälkipoltetta. Viinin aromimaailma ei keiton tulisuudelta juuri päässyt esiin lukuunottamatta korostuvaa pippurisuutta, mutta tässä suutuntuma olikin pääosassa.
Jos tälle jotain alkonkin valikoimasta löytyvää haluaisi suositella, niin lähtisin mieluusti sherrylinjalle. Esimerkisi taannoin mukiinmeneväksi toteamamme Merito Oloroso laittaisi varmasti tälle kampoihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti