Portugalissa tuotetaan viinejä maan joka kolkassa pohjoisen Vinho Verdestä etelän Algarveen. Jokaiselta alueelta löytyy muutama oma natiivilajike, joita koko maassa viljellään yhteensä ainakin 250 erilaista. Perinteisesti näitä lajikkeita on kasvatettu tarhoilla sekaisin ja siten viinit ovat olleet useiden (usein tunnistamattomien) lajikeiden field blendejä. Metodi lienee ollut turva Atlantin valtameren takaamien yllätyksellisten säiden varalle: Joku lajike menestyy kunakin vuonna hyvin tai huonosti, mutta keskimäärin on saatu kuitenkin säädyllinen sato. Nykyisin valtaosa viljelijöistä tietää mitä tarhoilla kasvaa, mutta edelleen valtaosa maan viineistä on sekoitteita.
Viininviljely otti maassa siipeensä Salazarin diktatuurin aikana, jolloin pienviljelijät lähinnä pakotettiin liittymään ko-operatiiveihin joissa tuotantomäärät olivat oleellisempia kuin lopputuotteen laatu. Viinit olivat epäpuhtaita ja epämiellyttäviä eikä niille ollut juuri kansainvälistä kysyntää. Poikkeuksen tästä tekivät kuohuvat roséviinit Mateus ja Lancers, jotka olivat makeita ja siten viinin happamuuteen ja karvauteen tottumattomiin amerikkaisiin suohin sopivia. Brändit menestyivät 1900-luvun puolivälistä alkaen loistavasti ja näitä viinejä myydään edelleen valtavia määriä.
Portugali on kuitenkin paljon muutakin kuin Mateus rosé ja brittimarkkinoille kehittynyt portviini. Portugalin liityttyä EU:n 1986 viinintuotanto on pikku hiljaa uudistunut kiihtyvään tahtiin. Pieniä tuottajia on tullut markkinoille, alkuperäislajikkeita on aletuttu arvostaa ja vähemmän tunneituilta aluilta on noussut omaa tietään kulkeneita tähtituottajia, jotka ovat tuoneet (ainakin viiniharrastajien keskuudessa) kansainvälistä tunnettuutta alueilleen.
Portugalin viinien kirjo on valtava. Lajikkeita on -kuten mainittu- useita satoja ja viinit järjestään sekoitteita. Ilmasto-olot vaihtelevat sateisesta Minhosta (Vinho Verde) paahteiseen Alentejoon. Punaviinit ovat edelleen pääosassa, mutta kuten reissullammekin totesimme, tuotetaan maassa myös erittäin kiinnostavia ja raikkaita valkoviinejä. Omana kokonaisuutenaan ovat vielä väkevöidyt portviinit ja Madeirat, jotka ovat kehittyneet brittimarkkinoita silmällä piten kestämään merikuljetuksia.
Portugalissa ilmastoa ja viljelyolosuhteita määrittää toisaalta leveysaste, toisaalta taas etäisyys Atlantin rannikosta. Maan vuoristot ja niiden tarjoamat korkeuserot sekä Atlantin vaikutsta vastan antava suoja tuovat omat vivahteensa alueiden paikallisilmastoon. Atlantin rannalta Colaresista on Alentejoon sama matka kuin Tampereelta Helsinkiin, mutta viinit eivät oikeastaa voisi juuri erilaisempia olla.
Portugalin viineistä on mielestämme puhuttu liian vähän niiden nousevaan laatuun nähden. Siksi ajattelimmekin ottaa maan viinit loppuvuoden löyhäksi teemaksi ja esitellä pintapuolisesti eri alueita ja maistella niiden viinejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti