Riesling- ja spätburgunderviikot Tampereella!

Taas on jokakeväisten Riesling- ja Spätburgunderviikkojen aika! Viikot ovat Saksan viinitiedotuksen järjestämä tapahtuma, jossa ravintolat tarjoavat saksalaisia riesling- ja spätburgunder-viinejä ja niille sovitettuja ruoka-annoksia. Tampereelta tapahtumaan osallistuu 11 ravintolaa, joista osassa kävimme saksan viinitiedotuksen kutsumana tutustumassa tarjontaan. Seuraavassa vinkkejä Tampereen tarjonnasta.

Raumland = sekt

Aloitimme kierroksen Hellasta ja Huoneesta, jossa on tarjolla 4 ruokalajin menu. H&H on rohkeasti parittanut koko menulle kuohuvaa, eikä mitä tahansa sektiä: Rheinhessenin alueella toimiva Raumland on kenties Saksan tunnustetuin sekt-tuottaja, jonka viinit ovat laadultaan varsin lähellä samppanjaa. Tarjolla on 3 viiniä: Blanc de noirs-viinit cuvée Marie-Luise brut ja Katharina brut. Ensimmäinen on käynyt terästankissa ja toinen tammessa. Lisäksi tarjolla on jälkiruualle paritettu Riesling Brut. Marie-Luise on teräksinen ja sitruksinen, erittäin hapokas viini. Katharina on huomattavasti täyteläisempi, pähkinäinen ja paahteinen viini, jota erehtyisi herkästi luulemaan samppanjaksi. Riesling oli hedelmäisempi viini, jossa hapokkuudella ryyditettyä sitrusta, vihreää yrttisyyttä ja hentoa hunajaisuutta.

Friteerattua kampasimpukkaa ja piimäkastiketta

Annoksina tarjolla on ensin alkuruuaksi friteerattua kampasimpukkaa ja paahdettua keräsalaattia,  Pääruokana on ensin hiillostettua silakka ja sitten lampaan sydäntä, saksanpähkinäpestoa ja valkoista parsaa. Jälkiruokana mantelituille, raparperia ja vaniljaa.

Viinit kaadetaan kaikki laseihin aterian alussa, joten ruokailija voi parittaa niitä haluamallaan tavalla. Mielestämme kampasimpukalle sopii Katharina, silakalle Marie-Luise samoin kuin lihapääruualle. Jälkiruuan parina kuiva riesling-sekt oli aivan yllättävä mutta loistava yhdistelmä: Se nosti esiin jälkiruuasta makeutta ja korosti vaniljan aromin kolmanteen potenssiin !

Tuulensuun haukimureke

Viikkojen paras viinilista löytyy ehdottomasti gastropub tuulensuusta: kolme sivua saksalaisia viinejä, myös harvoin Suomessa nähtäviltä Itä-Saksan alueilta Saale-Unstrutin ja Würtembergin aluilta. Saimme maistella muutaman viinin, joista parhaiten toimivat Saale-Unstrutissa toimivan Lützkendorfin Riesling Karsdorfer Höhe Gräte GG, joka oli aromeiltaan keltaluumuinen ja persikkainen, hieman hunajainen ja alkavan petrolinen. Paletilla viini oli erittäin hapokas, mikä teki siitä oivallisen parin kermaiselle haukimurekkeelle. Tätä paria suosittelemme kokeilemaan!

Lützkendorf oli hyvää!

Ravintola Aistin viinivalikoima oli kapeampi, mutta muutama helmi sieltäkin löytyi. Aisti tarjoaa 3 ruokalajin Riesling-menua varsin kilpailukykyiseen 38 euron hintaan. Alkuruoka oli hieman sekava, siinä kun tuntui yhdistyvän kaksi eri annosta samalle lautaselle: Annoksessa oli veripalttu, puolukkaa ja puffattua tattaria, mikä olisi muodostanut varsin perinteisen annoskokonaisuuden. Samalta lautaselta löytyi kuitenkin myös turskanposkea, hernepyrettä ja pikkelöytyjä kasviksia. Nämä annokset kannattaisi mielestämme tarjota erikseen, koska makumaailma muodostui näin varsin sekavaksi. Annoksen kanssa tarjottu Basserman-Jordanin Pfalzilainen riesling ei myöskään oikein toiminut veripaltun kanssa, sen sijaan hernepyreen ja turskanposken parina se oli varsin kulauteltava.

Pääruuassa oli sesongin mukaisesti parsaa: Parsaflan, keitetty parsa, suolaheinäkastike ja paistettu lohi muodostivat loogisen kokonaisuuden. Parsaflan ja suolaheinäkastike olivat maukkaita, flanissa parsa saatiin annokseen hieman totutusta eroavassa muodossa. Viineinä annokselle paritettiin kaksi erilaista rieslingiä:

Triks Trinks on nuori pariskunnan vetämä luomuviinitalo Rheingausta. Tarjolla oli heidän Im Schorchen-rielinginsä vuodelta 2014. Viini on juuri sopivassa iässä, siinä on vielä mukavasti keltaisten kivellisten hedelmien aromia, hentoa vaaleaa kukkaisuutta mutta myös kehittyvää petrolia, joka tuo aromimaailmaan moniulotteisuutta. Viini on lähes kuiva, kohtalaisen täyteläinen mutta varsin hapokas nuorehko riesling. Toimii hyvin annoksen kanssa, suolaheinäkastike nostaa viinistä makeutta ja hedelmää ja viinin happo tasapainotta parsaflanin rasvaisuutta. Erinomainen esimerkki Rheingaun rieslingistä!

Aistin pääruualle parittamat
viinit olivat molemmat loistavia

Toisena viininä tarjolla viinitien maahantuoma pfalzilaisen perinteikkään Koehler-Ruprechtin Kallstadter Annaberg Riesling Trocken vuodelta 2008. Viini on aromeiltaan jo ylittänyt petrolisuuden, sen tuoksu on lähinnä pakokaasuinen, hieman asetoninenkin. Viini on käynyt tammitynnyreissä, mikä tuo tuoksuun ja etenkin makuun pyöreää runsautta. Suussa viini on kuiva, täyteläinen, jopa suolaisen mineraalinen. Kuvaus kuulostaa kenties epämiellyttävältä, mutta viini toimi ruuan kanssa aivan loistavasti. Tässä oiva perinteisestä eurooppalaisesta viinistä, joka ei ole varsinainen nautinto sellaisenaan mutta nousee uuteen ulottuvuuteen ruuan kanssa.

Jälkiruokana Aisti tarjoilee kaunista, keväistä annosta joka sisältää raparperipiirasta, raparperihyytelöy, mansikkatuillea ja -sorbet'a sekä parsaparfait'a. Kuva kertokoon.

Aistin keväinen jälkiruoka

Jos heikki vieraili Tuulensuussa, Masuunissa ja aistissa niin Katrin vierailu listalla oli sitten Finlaysonin Palatsi, Champagne Bar Sante, Bertha ja illan päättänyt C.

Finlaysonin palatsi tarjoaa viikkojen aikana 3 ruokalajin hyvällä tavalla perinteistä menua. Riesling-viikoille ravintola oli valinnut viinit yhdeltä sympaattiselta ja kohtuullisen pieneltä perhetilalta Borell-Diehliltä Pzalzista. Perhe on valmistanut viiniä alueella jo yli 80 vuoden ajan. 

Klassisen parsa-annoksen pari oli Borell-Diehl Buntsandstein Kabinett Riesling Trocken 2015. Buntsandstein viinin nimessä tarkoittaa alueella olevaa maaperää eli punaista hiekkakiveä, joka murenee helposti. Viini muistutti Katrin mielestä hieman ranskalaisia Alsacen alueen rieslingejä ja sehän ei ole mikään ihme, koska Pzalz ja Alsace sijaitsevat todella lähellä toisiaan. Parsa ja viini pelasivat hyvin yhteen ja annoksen makumaailma oli miellyttävä. 

Toisena annoksena maistoimme Mansikka-raparperi parfaita ja mehustettuja tuoreita mansikoita. Itse jälkiruoka oli yksi kierroksen parhaista. Makeahko parfait, mansikat ja Borell-Diehl Riesling Auslese 2015 olivat todella miellyttävä pari yhdessä. Finlaysonin palatsi tarjoaa Riesling-teemaviikkojen menua koko toukokuun ajan. 

Champagne Bar Sante on taas riesling- ja spätburgunderviikkojen aikana keskittynyt siihen mitä parhaiten osaa eli tarjoamaan loistavia kuohuviinejä laseittain. Tällä kertaa tarjolla on 4 saksalaista sektiä lasitarjoilussa: jo Hellassa ja Huoneessa maistetuista Raumlandeista Riesling Brut, joka oli pelkältään nautittuna enemmän aperetiivi kuin H&H:ssa raparperin kanssa tarjottuna. Lisäksi tarjolla oli Cuvee Mariea Louise. Uutena tuttavuutena heillä on tarjolla myös Solterin viinitalolta Rheingausta tulevat Sektit Riesling Brut ja Spätburgunder Rose. Katri ihastui etenkin Solterin kauniin lohenpunaiseen roseeseen, joka viritti kylmässä kelissä fiilikset jo helteisiin terassikeleihin kylmän roseen kanssa.

Jos haluat maistella viikkojen aikana vain kuohuvia niin suuntaa silloin Santeen. Muista myös heidän muut loistavat kuohuvat, joista useimmat tarjolla laseittain. Kiitos Tuula Tikkaselle todella innostavasta esittelystä viinien osalta. Oli ilo seurata, kuinka suurella sydämellä Tuula etsii tuotteita Santen valikoimaan. Jäämme jännityksellä odottamaan mitä helmiä hän löytää Santeen tulevilta reissuiltaan.

Berthan täydellistä valkoista parsaa

Ravinteli Bertha oli Riesling-ja spätburgunderviikoilla mukana ensimmäistä kertaa ja toivottavasti osallistuminen ei jää vain tähän vuoteen. Ravintolan juomatuotteesta vastaava Matti Kuukkanen-Fager kertoi meille, että he olivat ostaneet viikoille juuri niitä viinejä joista he pitävät. Joitakin 60 pulloa ja joitakin vain 6 pulloa. Me maistoimme ravintolassa viikkojen annoksista 3 ja viineistä 7. Kaikki taattua laatua, mutta parhain ruuista oli itkettävän hyvä grillattu parsa kera paahdettua kerman, kuivatun mateenmädin ja kuivatun tyrnin. Meille tuli Lauran ja Maijun kanssa melkein tappelu siitä, kuka saa syödä viimeisen haarukallisen annoksesta.

Osa Berhan riesling-ja spätburgunderviikkojen annista.

Viineistä mieleen jäi punaisista parhaiten mieleen Aoc51:sen maahantuoma Weingut Holger Koch Pinot Noir 2013. Tämä oli saksalaista pinottia Katrin mielestä parhaimmillaan. Hento, mutta punamarjainen tuoksu. Maku oli erittäin hienostuneen marjainen ja todella tasapainoinen. Viini johon piti keskittyä hetken ajan, jotta aromimaailma löytyi.

Valkoisista Katriin kolahti parhaiten Weingut Martin Müllen Trarbacher Hühberber Spätlese Trocken 2008 Moselin varrelta. Viinistä mielenkiintoisen tekee se, että tarhat sijaitsevat Moselissa poikkeuksellisesti muualla kuin joen varressa. Matti oli dekantoinut viiniä pari tuntia ennen tarjoilua ja kertoi viinin rauhoittuneen dekantoinnin aikana huomattavasti. Itse viini oli hyvin epätyypillinen moselin alueen riesling, joka on tehty tosi kypsistä rypäleistä. Maultaan viini oli aavistuksen petrolinen, yrttinen ja mausteinen. Ikä oli tuonut viiniin syvyyttä ja rakennetta. yksi illan parhaista nautiskeluviineistä.

Ilta päättyi meillä kaikille osallistujilla yhteisestä toivomuksesta Ravintola C:hen, jossa keittiömestari Ilkka Isotalo otti meidät vastaan. Teemaviikkojen viinimenu oli rakentunut Christina Suomisen käsissä ajatuksella, että kaikille annoksille on tarjolla A ja B viinipaketit, joissa tuodaan esille viinin ilosanomaa ja sitä, että samalla ruualle voi yhdistää monta viiniä. Seurue voi siis tilata kaksi erilaista viinipakettia ruuille ja maistella samalla enemmän erilaisia viinejä. Nerokasta ja asiakasta palvelevaa. Ennen varsinaista alkuruokaa saimme maistella porukalla kasan Ilkan loihtimia amuseja, joista paras oli ehdottomasti Pariloitu kuhanposki kanaemulsion ja pikkelöityjen mustaherukan silmujen kanssa.

Varsinainen alkuruoka oli taattua laatua C:ltä, jossa maussa ei oltu kitsasteltu. Heinillä savustettua hauenmätiä, heinäcreemiä, mallaskeksi, possun niskaa capocolla ja ylikypsää selleripyrettä ja pakastekuivattua puolukkaa. Niin hyvää ja runsaanmakuista. Harva suomessa uskaltaa yhdistää mädin kanssa muuta kuin sipulin ja smetanan, mutta C:n loistokas annos kehottaa yhdistämään mädin kanssa muutakin. Viineinä annoksella oli Santesta (ja viime vuodelta C:stä) tuttu Solterin spätburgunder rose, joka toi annokseen mukavasti raikkautta. Toinen viini annoksella oli Herouxin Akuutti riesling, joka löytyy myös Alkon tilausvalikoimasta. Viini oli puolikuiva, mineraalinen ja tasapainoinen, jossa dokabiliteetti on taatusti kohdillaan. Annoksen kanssa viini toimi myös loistavasti ja nosti annoksesta esiin eri piirteitä kuin Solterin rose.

Jälkiruokana ja illan päättäjänä meille tuotiin pöytään pienet hattarat, jossa oli sisällä mustaherukkatikkari. Herkullista ja niin C:n tyylistä. Tähän päättyi meidän osalta, mutta osa porukasta jatkoi vielä iltaa Tampereen ainoaan salakapakkaan.

Riesling-ja spätburgunderviikot ovat lunastaneet paikkansa ainakin Tampereella kevään avaajana. Suosittelemme lämpimästi vierailemaan 11 upeassa ravintolassa, jotka ovat viikkojen ajaksi nostaneet saksalaiset viinit pääosaan ruuan kanssa. Kiitos Saksan viinitiedotus ja Tampere Food Clubin bloggarit kierroksesta.

Muiden kertomuksia illasta
Savusuolaa
Asikaine
Kipparin Morsian
Sivumaku
Missä olet Laura
Mansen Muijat