Joulukalenterin 8.luukku: Vieraile jouluostosten ohessa Armas kuppilassa Tuomiokirkonkadulla

Kävimme tutustumassa Tampere Food Clubin bloggaajaporukalla Armas Kuppilan tarjontaan joulukuun alussa. Paikka sai alkunsa jo vuosia takaperin, kun Heikki Ahopelto perusti Tuomioikirkonkadulle maitokaupan. Kaupan maito- ja jauhomyynti takkuili, joten kaupasta kehittyi ensin kahvila, sitten kebabeja tarjoillut lounaspaikka. Viime syksynä ravintola vaihtoi omistajaa, ja nykyään paikan taustalla toimivat ravintola C:stä tutut Cristina Suominen ja Ilkka Isotalo. Kovaa tasoa siis osattiin odottaa.

Kuppilan filosofiana on tehdä konstailematonta ruokaa, jossa käytetään mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja raaka-aineita. Ravintola C:ssä Isotalolla on tiukka linja kotimaisuuden suhteen, eikä ulkomailta tuotuja raaka-aineita juuri ole käytössä. Kuppilassa herra on antanut vapaammat kädet: Raaka-aineet ovat pääosin lähellä tuotettuja, mutta niistä toteutetuissa annoksissa maistuvat eksoottiset maut Lähi-Idästä Kaakkois-Aasiaan.

Illan aikana saimme maistiaisia listalla olevista annoksista, eikä yksikään ollut pettymys. Alkuruokana olleessa kaakkoisaasialaisessa nuudeli-kanakeitossa oli syvän makuinen kasvis-kalaliemi, limettistä raikkautta ja sopivaa chilisyyttä. Lämmittävä aloitus.

Seuraavaksi maistelimme pizzaa, joka oli leivottu perinteisen pohjan sijaan erityisen ohuelle perunarieskalle. Täytteenä simppelisti Ahlmanin juustoa ja Luumäkeläisen P.O.R.K.:n ilmakuivattua kinkkua. Kasvisversio toimi myös loistavasti. Rieskapohja oli miellyttävä, helposti leikattava ja hieman perunaisen makea.

Ateria jatkui kebabilla. Täytteenä oli revittyä possua, jonka mausteet toivat ainakin minulle mieleen Intian: Garam masala-tyyppinen mausteseos ja chiliä, ehkä? Joka tapauksessa kebab toimi mauiltaan hyvin, täytettä oli runsaasti. Voittaa Suleiman 100-0.

Viimeisenä pääruoka-annoksista maisteltiin banh-mi-patonkia, joka oli illan tähti. Täytteenä oli mausteista punajuuritahnaa, pikkelöityjä kasviksia sekä aivan mahtavaa sokerisuolattua lohta. Hyvin raikas annos, jonka vuoksi suuntaamme Armakseen jatkossa huomattavasti useamminkin.

Väliruokana nautimme hieman juustoja, päärynä-palsternakkahilloketta ja spelttinäkkäriä. Loistava annos vaikka jaettavaksi. Juustot tulevat Armakseen Stockmannin juustotiskiltä, koska he haluavat tarjota vaihtelua suomi-juustoille. Valikoima elää kuulemma viikottain. Juustolautanen toimi muuten mainiosti talon makean sherryn kanssa, joten suosittelemme kokeilemaan.

Välijuustojen jälkeen oli jälkiruokien aika ja mikä tykitys sieltä tulikin. Kaikki jälkiruuat ovat Ilkka Isotalon itse tekemiä ja todella herkullisia. Katri rakasti gluteenitonta minttusuklaaleivosta pähkinä-tai mantelipohjalla ja mansikkamarenkeja. Lisäksi tarjolla oli ainakin glögikakkua, itse tehtyä rocky roadia ja erilaisia pikkuleipiä. Harmi vaan, että maha oli jo aika täynnä jälkiruokien kohdalla. Suosittelemme myös testaamaan yhdistelmän minttusuklaaleivos ja Pyynikin käsityöläispanimon vahvaportteri. Voi taivas, mikä yhdistelmä.

Kuppilassa oli rento meininki ja leppoisalla tavalla loistavat safkat. Iltalistan kaikki annosten hinnat olivat kaikki alle 10€/kpl, joten hinta-laatusuhde ol todellakin kohdillaan. Tarjolla on pieni valikoima oluita ja viinejä, ainakin maistamamme kuiva sherry toimi yllättävän hyvin mausteisemmillekin annoksille. Kannattaa kokeilla!

Armas on auki arkisin lounaalla, tiistaista lauantaihin iltaisin tarjolla katuruokaa klo 21 saakka. Lisäksi lauantaisin tarjotaan brunssia 11-15, tämä kannattaa pitää mielessä niitä loskaisia jouluruuhkalahjashoppailutuskapäiviä silmällä pitäen. Kuppilan brunssi olisi myös loistava joululahjaidea hyvän ruuan ystävälle!