Stephane Tissot Crémant du Jura Indigene

Olemme hehkuttaneet Juran viinejä aiemminkin, etenkin valkoisia. Alueella tehdään kuitenkin myös aivan loistavia kuohuviinejä, ja tämä maistamamme Tissotin Indigene oli hieno esimerkki. Viinissä on syvyyttä ja rakennetta, joka vetää täysin vertoja samppanjalle.

Bénédicte ja Stéphane Tissotin tila omistaa 35 hehtaaria biodynaamisesti viljeltyjä tarhoja Juran eri alueilla. Indigenessä on eniten alueella yleisesti viljeltyä chardonnayta (55 %), lisäksi pinot noiria (35 % ) ja loppu trousseauta ja poulsardia. Rypäleet on luonnollisesti kerätty käsin, puristettu ja käytetty terästankeissa. Perusviini on saanut levätä sakoillaan 3 kuukautta, ja tänä aikana on  läpikäynyt malolaktisen fermentaation. Tämän jälkeen viini pullotetaan, siihen lisätään makeaa vin du paille-viiniä ja perusviinin hiivasakkaa toisen käymisen aikaansaamiseksi. Tämä tapahtuu 9 kuukauden aikana. Viini lepää vielä 13 kuukautta sakkoineen pullossa ennen lopullista sakanpoistoa. Viiniä ei makeuteta loppuvaiheessa, mutta toisen käymisen jäljiltä siihen jää 4 g/l jäännössokeria.

Viini on lasissa aavistuksen punertava, syvähkön värinen. Tuoksu tuntuu aluksi hieman erikoiselta, sillä siinä on viljaisaa paahteisuutta, siiderimäistä omenaisuutta, aromaattista kukkeutta ja punaista marjaisuuttakin. Suussa viini tuntuu hapokkuutensa ansiosta varsin kuivalta, vaikka siinä aavistus sokeria onkin. Malolaktinen fermentaatio tuo rakenteeseen täyteläisyyttä. Makuaromit ovat mahtavan moniulotteiset, paletilla nousee esiin voissa paahdetun vehnän aromimaailma sekä mahtava mineraalisuus. Lisäksi kukkaisuus kehittyy appelsiinilehtoa muistuttavaksi, makeammaksi. Tätä seuraa jälkimaussa tuntuva pähkinäisyys yhdessä edellämainitun paahteisuuden kanssa. Viini on hapokas ja lopussa aavistuksen katkerakin. Tämä ei kuitenkaan ole häiritsevä piirre, vaan etenkin ruuan kanssa jopa positiivinen elementti.

Viini ei ole parhaimmillaan sellaisenaan nautittuna, sillä se on varsin runsasrakenteinen. Me kulauttelimme tätä perinteiseen tapaan viinissä keitettyjen sinisimpukoiden kanssa, ja tässä viini pääsi todella oikeuksiinsa! Mineraalisuus komppaa hyvin simpukoita. Viinin hapokkuus riittää pitämään kokonaisuuden raikkaana, mutta toisaalta viini on siinä määrin täyteläinen että happo ei täysin räjäytä simpukan makua pois suusta, vaan yhdistelmä jää maistumaan upeana kokonaisuutena!