tiistai 19. elokuuta 2014

Ravintola Piemonte, Tampere

Kävimme Piemontessa aikanaan varsin usein, mutta nyt on ollut vuoden tauko ennen viimeisimpiä visiittejä. Tämä aikana ravintolan omistaja on vaihtunut Gastropub-ketjusta yksityiseksi. Ravintolassa oli gastropub-ketjun alla hyvä viinilista ja laadukkaat ruuat, mutta ennen kaikkea osaava ja ammattitaitoinen, siitä huolimatta leppoisa henkilökunta. Miinuspuolena tuolloin olivat kuitenkin viinien todella kovat hinnat ja loppua kohti vaihtuvan ruokalistan yksitoikkoistuminen.

Nyt kävimme ravintolassa pari viikkoa sitten lounaalla ja aivan hiljattain illallisella. Ruuan ja viinien hintoja on laskettu reippaasti, ja etenkin viineistä osa vaikutti jopa edullisilta. Suosittelen kaikkia tutustumaan ravintolan viinilistaan, mm. Gajan Barolo irtoaa alle satasella.

Söimme illallisella kuuden ruokalajin maistelumenun ja sen kanssa nautimme viinipaketin. Viinejä tuli jokaiselle ruualle, ja kaadot olivat varsin runsaita. Jos olisin kaikki kaadetut viinit juonut loppuun, olisin ollut todennäköisesti tuhannen päissäni illan päättyessä. Viinit olivat varsin laadukkaita, ruuat samoin. Yhdistelmätkin toimivat kyllä pääosin hienosti. Ainoa hämmentävä seikka oli se, että viinit kaadettiin aina vasta annoksen jo tultua pöytään. Jostain syystä olemme tottuneet päivastaiseen järjestykseen.

Ensin saimme aivan loistavasti marmoroitua Carpacciota ja sen kanssa Alois Ladagerin Lagrein Roséeta. Itse en tuosta melko hapottomasta ja kohtalaisen punaviinimäisestä roséesta erityisesti välittänyt, mutta täytyy myöntää että liha-annos nosti viiniä otollisempaan asemaan. Etenkin pippuri carpaccion päällä sai muutoin hieman vetelään viiniin virtaa.

Toisena ruokana ihanan simppeli timjamirisotto tryffeliöljyllä. Risotto oli täydellisen al dente, ja maut ihanassa tasapainossa. Viiniksi tälle saimme Matteo Corregian Barbera d'Albaa, jonka punaisen marjaisa raikkaus toimi timjamin aromin ja risoton täyteläisyyden kanssa varsin hyvin.

Sitten seurasi aterian paras annos ja paras viini: Paistettuja ahvenfileitä, fenkoli-perunapaistosta ja hollandaisea. Ahvenet olivat tuoreita, perunat uusia ja hollandaise paksun voista. Viiniksi tälle oli yhdistetty Spinettan Langhe Bianco 2004. Viini oli huomattavan mielenkiintoinen, kohtalaisen runsaan tammikypsytyksen saanut SB Piemontesta. Tuo tammitettu iäkäs sauvignon blanc toimi yllättävänkin hienosti. Viinissä oli vain aavistus rypäleelle tyypillistä herukka-aromia. Tuoksu oli hieman voinen, aavistuksen vaniljainenkin. Se toi etäisesti mieleen jopa Sauternesin, vaikka jalohomeisista rypäleistä tätä ei olekaan tehty. Maku oli tuoksun kermaisuuteen nähden yllättävän hapokas ja freesi, ja tämän vuoksi viini toimikin annokselle mahtavasti: Hapokkuus taittoi rasvaista kastiketta ja toimi vaalean kalan kanssa, ja toisaalta täyteläinen rakenne viinissä täydensi kastikkeen täyteläisyyttä. Hieno yhdistelmä!

Yllättäen menussa seurasi toinen pääruoka: Karitsanfileetä tummalla kastikkeella ja linssipedillä. Viiniksi Corregian barolo Val dei Preti 2011. Yhdistelmä toimi, eikä tämä barolo yllättäen ollut överin tanniininen vaan täysin nautittavissa: Melko hedelmäinen modernin tyylinen barolo.

Sitten vielä väliin Taleggiota ja barberaa, ja lopuksi vielä hienona jälkiruokana rosmariinilla maustettua mustikkamoussea Bracetton kanssa. Rosmariini ja mustikka olivat hienosti toimiva ja yllättävä yhdistelmä.

Kokonaisuutena ateria toimi hyvin, ja olimme tyytyväisiä tähän "uuteen" Piemonteen. Vanhaan verrattuna ruokalista on saanut uutta verta, ja viinien hinnat tulleet roimasti alas: Kuuden kaadon kohtalaisen laadukas viinipaketti 40 eurolla on suomalaisessa ravintolassa melko poikkeuksellinen. Toisaalta aiemmalla ravintolapäälliköllä oli nykyiseen verrattuna ylivoimainen viiniosaaminen. Tarjoilu myös ontui aavistuksen, sillä useat annokset tulivat pöytään ennen aterimia tai viinejä. Palvelu oli kuitenkin ystävällistä ja yritys kova. Viini-ruoka-yhdistelmät toimivat hyvin, ja osa niistä oli yllättäviäkin kuten tuo tammi-SB ahvenille.

Kannattaa siis mielestämme vierailla, ja tuo 6 ruokalajin maistelumenu kannattaa kyllä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti