Kaksi vanhempaa alsacelaista

kuva: www.ribeauville-riquewihr.com

Lähiaikoina olemme maistaneet kaksi iäkkäämpää Alsacen rieslingiä, jotka ovat olleet täysin erilaisia. Molemmat viinit tulevat Haut-Rhinin alueelta Alsacen viinillisestä 'ytimestä'. Tarhoilla on itse asiassa välimatkaa vain viisi kilometriä. Tämä on kuitenkin  ratkaiseva, kun ollaan lähellä vuorijonoa. Toisaalta viinit olivat myös eri vuosilta, mikä tuo lisää eroja.

Ensimmäisenä ennen joulua maistettu viini oli Rolly Gassmannin Riesling vuodelta 2000. Rolly Gassmann on siitä erikoinen laatutuottaja, ettei talolla ole lainkaan Grand Cru-luokiteltuja viinejä. Tarhat sijaitsevat Rorschwihrissä, viitisen kilometriä Ribeauvillén pohjoispuolella. Nämä tarhat sijaitsevat hieman etäämpänä vogeeseista kuin valtaosa laatutarhoista. Maaperä on alempana laaksossa rikkaampi, ja siksi köynnökset tuottavatkin herkästi liian runsaita satoja. Tätä kuitenkin rajoitetaan, ja tuotettuihin rypäleisiin kertyy reippaasti sokeria. Ilmeisesti tilalla korjataan sato hieman aiemmin kuin Alsacessa yleensä, ja tällä tavoitellaan hyvää hapokkuutta pitkää kypsytystä varten. Kypsytys ja hapokkuus muovaavat selkeästi makealla puolella olevat rieslingit mahtavan monipuolisiksi ja raikkaiksi. Mainittakoon vielä, että Rolly-Gassmannin viinit tuotetaan biodynaamisesti, kuitenkin ilman sertifikaattia.

kuva: sipp.com

Viini oli tuoksultaan yllättävänkin freesi. Hunaja ja kukkaisuus olivat tuoksussa päälimmäisenä. Myös kivellisten hedelmien aromia tunnettavissa. Petrolin tuoksua oli yllättäen (13 vuoden ikä huomioiden) vain nimeksi. Suussa viini oli raikkaan hapokas, hunajainen ja hieman aavistusta enemmän makea. Konsentraation voi kirjoittaa isolla K:lla muutoinkin kuin lauseen alussa. Loistavasti ikänsä kantava viini vuodelta, joka on ollut Alsacessa luokkaa 'Exeptional'.

Toinen maistettu alsacelainen oli Louis Sippin Riesling Grand Cru de Kirchberg vuodelta 2002. Vuosi ei ollut aivan yhtä loistava kuin 2000, mutta hyvä kuitenkin. Kirchbergin tarhat sijaitsevat Vogeesien ensimmäisillä mäillä Ribeauvillén laitamilla. Näiden tarhojen läpi on aikanaan vaellusreissulla kiipeilty hiki niskassa ja kymmenen kiloa viiniä rinkassa. Olivat juu jyrkät ja etelään viettävät, joten keskipäivän aurinko todellakin tekee tehtävänsä sekä viiniköynnökselle että pienelle vaeltajalle.

Heikki ihailee alsacen maisemia

Sippin viini oli maistettaessa jo selvässä laskussa. Tuoksussa oli petrolia hieman enemmän kuin Gassmannissa. Kukkeus oli jo väistynyt, ja viini oli tuoksultaan mineraalivoittoisempi. Suussa viini on kuiva. Konsetraatio on kohtalainen, joskaan ei Gassmannin veroinen. Mineraaliset piirteet korostuvat. Hapokkuudesta osa on selvästi jo menetetty. Joulukalojen kanssa se kuitenkin hieman nousi esiin, kun viiniä maistoi yhdessä lohen ja muiden rasvaisten meren herkkujen kera. 

Mielenkiintoiset maistettavat joka tapauksessa.

-Heikki-