perjantai 30. joulukuuta 2011

Joulu. Mikä ihana tekosyy

Joulu on kaukana takana, ja uusi vuosi jo pian käsillä. Joulusta jäi lämpimiä muistoja yhdessäolosta ja hyvästä ruuasta, mihin viiitaa otsikkokin: joulu on ihana tekosyy syödä ja juoda hyvin tai jopa paremmin. Tästäkin joulusta jäi muistoihin monta upeaa makua, joista osa ruokia ja osa juomia, parhaat niiden yhdistelmiä.

Joulua vietettiin melempien pullonhenkeläisten perheiden parissa, joulu kun on mielestämme ennen kaikkea perhejuhla. Silloin on tarkoitus rauhoittua, aikaa olla läsnä laajemmankin läheisjoukon elämässä. Ja tähän yhdessäoloon kuuluu tietysti jaettu ruoka, joka on tuonut ihmisiä yhteen kautta aikain. 

Aatto aloitettiin Tanniinin perheen luona iltapäivällä, ja siellä syötiin joulun ensimmäinen ja perinteisin ateria. Kalapöydälle tuotiin tuliaisiksi Mummin Cordon Rouge. Se kaadettin laseihin ennenkö todettiin että kalapöydän perunat ovat raakoja. Tämän onnekkaan sattuman vuoksi shamppis nautittiin alkumaljana, ja tähän tarkoitukseen se sopikin huomattavasti paremminkuin suolaisen ja mausteisen joulukalapöydän juomaksi. 

Mummo oli varsin helppo kuiva shampanja, tuoksun paahteisuus melko heikko. Maku ei ollut kovin intensiivinen, pikemminkin kevyenlainen ja 'helppo'. Siten tämä olisi todennäköisesti hukkunut kalojen aromimaailmaan täysin. 

Pääruuan kanssa juotiin yhtä joulun parhaista viineistä. Se oli jostakin aikanaan viinikaappiin siunaantunut Amarone I Castei 2006. Tämä viini oli miltei tajunnanräjäyttävän hyvää.  Tuoksusssa oli voimakasta mausteisuutta, raikasta kirsikkaa ja maan aromeja. Viini oli suussa hyvin täyteläinen ja pehmeä, kuitenkin samalla kirsikkaisuuden ja happojen ansiosta raikas. Tämä oli ainakin Tanniinin suuhun paras tähän mennessä maistettu amarone.

Ruuan jälkeen siirryttiin Kuplan perheen pariin, ja ajonakkinsa suorittanut  (arpaonni ei suosinut, nomen est omen...) kuplakin pääsi nauttimaan viinistä. Ja ennenkaikkea juustoista, joita napsittiin pitkälle iltan seurustelun lomassa. Täällä maistettiin toista amaronea, Masin costasera amarone vuodelta 2007. Tämäkin oli mausteinen ja täyteläinen, mutta edellä mainitun raikkautta ja tasapainoa tämä viini ei aivan saavuttanut. Tarjolla oli kuitenkin Tanniinin ikiaikaista suosikkijuustoa, espanjalaista Cabrales-sinihomejuustoa joka on niin ytyä, että moni saa siitä päänsäryn. Tanniini on kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että tämä on herkkua. Etenkin portviinin kanssa, ja pieni pullo Ferreiran nektaria löytyikin piiloista. Juolu on täydellinen.

Joulupäivää vietettiin pullonhenkelässä kuplan perheen kanssa. Perinteisiä jouluruokia vältellen syötiin blinejä alkuruuaksi ennen poron sisäfilettä. Blinien kanssa Kuplan äiti vaati ehdottomasti saada suosikkipäällysteyhdistelmänsä: Suolakurkkua, smetanaa ja hunajaa. Hyvä että vaati, sillä tuo happaman, suolaisen ja makean yhdistelmä oli loistava. Kokeilkaa, vaikka! Blinien kanssa juotiin toinen pullo edellä mainittua Mummia, joka kyllä hieman hukkui sipulisilpun ja suolakurkkujen alle. Mutta shampanja ja blinit, se on perinne. 

Kupla taituroi pääruuan porosta taivaallista. Se tarjottiin palsternakka-perunapyreen ja suikalejuuresten kera punaviinikastikkeella. Poro oli lähes raakaa, siihen oli otettu nopea väri, ja se jätettiin sisältä hieman alle 40- asteiseksi. Poro oli mureaa kuin mikä, suorastaan suli suuhun. Viineinä ruualla tarjottiin isolle joukolle kahtakin italialaista. Näistä toinen on jo pitkän linjan tuttu, Nino Negrin Sassella Valtellina Superiore. Tätä on jo useita kertoja tilattu Gourmondo.de:n kautta saksasta. Viini on sekoite nebbiolosta (95%) ja paikallisista Lombardialaisista rypäleistä. Se on huomattavasti baroloa kevyempi tanniineiltaan, enemmän hapokas. Aromeissa on nebbiolon kukkaisuutta ja marjaisuutta, mutta myös paahteisuutta ja mausteita. Toinen pääruuan viini oli Il Grigio San Felice 2006, puhdas Sangiovese Chiantista. Tässä oli jälleen italialaista kirsikkaa, maata ja pientä tallintaustaakin. Hapot olivat raikkaat, tanniinit tässä hyvän vuoden viinissä melko talttuneet. Molemmat viinit sopivat porolle hyvin, Il Grigio ehken paremmin. 

Illan mittaan nautittin vielä juustoja, jälleen pitkälle yöhön. Niiden kassa kului vielä Chilen Maipo Valleysta Vina Chocalan sekoiteviini, jossa mausta päätellen oli todennäköisesti Carmenerea ja CS:a.Vahva viini, hyvä juusto.

Sellaisia joulumuisteluita siis. Seuraavaksi alkaa uusi vuosi, joka tulee perinteen mukaan ottaa vastaan kuohuen. Kuten tiedetään, Titanic oli ensimmäinen laiva jota ei kastettu shampanjalla. Eli kaikkea uutta tervehdittäköön kyseisellä juomalla nyt ja vasta.



Uusiin kujeisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti