Lahnapullia, parsaa ja rakuunamajoneesia

Kevät tulee!

Poikkeusoloissa rutiinit ovat tärkeitä, ja niistä on hyvä pitää kiinni. Kevään varmana merkkinä parsat ovat saapuneet kauppoihin ja siten myös meidän keittöömme. Näin tapahtuu huhtikuun alussa joka vuosi, joten tästä pidetään kiinni. Perjantainen kauppahallivisiitti on toinen, jo puolen vuosikymmenen ikäinen perinne josta olemme toistaiseksi pitäneet kiinni. Iloisena yllätyksenä Nygrenillä oli saatavilla lahnaa (ja myös särkeä), ja näistä lahna lähti kokeiluun. Saimme pyynnöstä lahnamme jauhettuna, sillä suunnitelmana oli tehdä kalapullia. Suhteellisen rasvainen lahna osoittautui erittäin hyväksi kalapullan raaka-aineeksi.

Aromaattiset lahnapullat:

500g lahnaa jauhettuna (tai blenderillä soseutettuna)
1 iso sipuli
150 g fenkolia
20 g voita
50 g vehnäjauhoja
1 dl kauramaitoa/kermaviiliä tms
2 munaa
1 sitruunan kuori raastettuna ja mehu säästettynä
tilliä
valkopippuria
1 - 1,5 tl suolaa

Laita lahnajauheliha kulhoon. Silppua sipuli ja fenkoli pieneksi, kuullota voissa pannulla ja jäähdytä. Lisää lahnan joukkoon kaikki aineet sitruunan mehua lukuun ottamatta.  Paista pieni koepala pannussa (tai kypsennä laiskana mikrossa ja maista suolan ja mausteiden lisätarve). Muotoile pullia ja paista valurautapannussa oliiviöljyssä. Lisää lopussa sitruunan mehu pannun pohjalle ja anna kiehahtaa kuivaksi. Nosta uunipellille, laita lämpimään uuniin jos et tarjoa heti. Pullat voi myös paistaa etukäteen ja lämmittää nopeasti grillivastuksen alla juuri ennen tarjoamista.

Rakuunamajo

3 rkl tuoretta silputtua rakuunaa (tai tilliä jos siitä enemmän pitää)
1 keltuainen
2 tl dijonia
2 rkl sitruunamehua
2 raastettua valkosipulinkynttä
1 rkl sokeria
suolaa
n. 1 dl oliiviöljyä

laita kulhoon dijon, keltuainen, sitruunamehu. Ota blenderi, surruutta kunnolla kaataen samalla oliiviöljyä nauhana kulhoon. Kun paksuus on sopiva, lisää rakuuna ja valkosipuli ja mausta maun mukaan suolalla ja sokerilla.

Parsat:

250 g parsaa per annos
Oliiviöljyä ja suolaa

Leikkaa parsoista kannat pois ja kuori tyvet tarvittaessa. Laita pellille leivinpaperille, lorauta oliiviöljyä päälle ja pyörittele. Ripottele suolaa päälle ja paahda grillivastuksen alla pari minuuttia.

Kokoa annokseen parsat ja lahnapullat sekä majoneesi. Nauti kylmän, mineraalisen valkoviinin kanssa! (vahvasti voisimme suositella Umani Ronchin Pecorinoa, joka oli alle 12 euron hintaansa nähden varsinainen löytö!)


Ja mainostettakoon vielä, että Nygren toimittaa tällä hetkellä tuotteita suoraan kotiovelle Tampereella. Kaloja voi tilata soittamalla tai sähköpostilla, ja ne toimitetaan taksilla suoraan kotiin. Kuljetuskustannus on 10 e, ja tämä summa menee täysin taksiyrittäjälle jotka myös ovat koronan vuoksi tiukoilla. Tue siis kahta tahoa samalla tilauksella!

Giesen Hawkes Bay Merlot -19

Emme ole viime aikoina juuri Uuden-Seelannin viineistä innostuneet, mutta nyt alkosta tarttui pitkän pitkästä aikaa mukaan kiiviviini. Pullote oli erikoisvalikoiman Giesenin Hawkes Bay Merlot, joka osoittautui melkoisen runsaaksi tapaukseksi.

Hawkes Bayn alueella sijaitsevat Uuden-Seelannin vanhimmat viinitalot, kuten Te Mata ja Church Road, jotka on perustettu jo 1800-luvun loppupuolella. Nykyaikainen viininviljely alkoi 1970-luvulla ja sai edelleen vauhtia 1990-luvulla, jolloin muutama poikkeuksellisen lämmin vuosi osoitti alueen potentiaalin tyylikkäästi ikääntyvien runsaiden viinien tuotantoalueena. Tuohon aikaan alueen päärypäle oli cabernet sauvignon, joka ei kuitenkaan aina päässyt täysin kypsymään alueen viileähkössä ilmastossa. Nykyisin alueella tuotetaankin enemmän merlot'a, joka kypsyy aiemmin. Myös Malbec ja Syrah ovat lisänneet suosiotaan.

Hawkes Bayn maaperä on vaihtelevaa: Runsaan ja hedelmällisen maakerroksen turvin viheriöivän tarhan vieressä köyhällä ja runsaasti vettä läpäisevällä maalla sijaitseva tarha voi kärsiä kuivuudesta. Nämä kuivat tarhat tuottavat kuitenkin tarkoin säädellyn kastelun turvin laadukkaimmat viinit, sillä niillä rypäleet kypsyvät varmimmin.

Hawkes Bay sijaitsee Uuden-Seelannin pohjoissaaren itärannikolla, ja sitä suojaavat vallitsevilta länsituulilta vuorijono, joka myös vähentää sateita samaan tapaaan kuin vogeesit Alsacessa. Se sijaitsee 39. pituuspiirillä, mutta ilmasto on tästä huolimatta viileämpi kuin 45. pituuspiirillä sijaitsevassa mutta Golfvirran lämmittämässä Bordeauxissa. Lajikekirjo on kuitenkin perinteisesti siis ollut Bordeaux-vetoinen.

Giesenin merlot käytetään kohtalaisen korkeassa lämpötilassa, millä tavoitellaan runsasta pigmentin ja aromiaineiden ekstraktiota. Käymisen jälkene viini kypsyy 10 kk ranskalaisessa tammessa, 10 % siitä uusissa tynnyreissä.

Viini on väriltään on keskisyvää hieman tummemman purppurainen . Tuoksussa maanläheisyyttä, hentoa savuisuutta ja tummapaahtoista kahvia, tummaa metsämarjaa. Maku täyteläinen, mehevä, marjainen. Mukaan nousee mausteisuutta ja kahvipavun paahdetta. Loppu mukavan hapokas, tanniinit nuoreksi viiniksi melko pyöreät.

Täyteläinen ja pyöreä merlot, johon korkea käymislämpötila on lyönyt aavistuksen hillomaisen leiman vaikka hapokkuus pitääkin paketin kohtalaisen raikkaana. Viini oli sinänsä mielenkiintoinen mutta melko persoonaton tapaus, joka muistutti miksi uusiseelantilaiset ovat pitkään jääneet maistamatta. Hintaakin pullolla oli 20 e, ja mielestämme summalla löytyy eurooppalaisista viineistä huomattavasti kiinnostavampia pullotteita.

Taimikuun taikaa

Paprikaa

Maalis-huhtikuu on se aika vuodesta, kun saa aloittaa kesän puutarhasuunnitelmien toteuttamisen: Juuri nyt alkaa olla sopiva hetki kylvää esikasvamaan tomaatit, kesäkurpitsat, paprikat ynnä muut esikasvatettavat kasvit.

Salviat alullaan

Ensi kesänä oli tarkoitus kokeilla joitakin uusia tuttavuuksia sekä lasiparvekkeen kasvihuonemaisessa lämmössä että siirtolapuutarhalla avomaalla. Osa taimista on jo hyvässä vaiheessa, osa odottaa vielä kylvämistään.

Joidenkin yrttien kasvatuksen aloitimme kasvilampun turvin jo helmikuun alussa, joten basilikan, persiljan, salvian ja rosmariinin taimet ovat jo varsin hyvässä vaiheessa. Näistä basilikat päätyvät kylmänarkoina parvekkeelle, muista osa menee avomaalle ja osa parvekkeelle kodin keittiöpuutarhaan.

basilika

Myös paprikan taimet ovat hyvässä vaiheessa, koska heittelimme ex tempore salaattia tehdessä suippopaprikan siemeniä purkkeihin itämään. Saapa nähdä tuleeko näistä mitään, mutta aiempina  vuosina kaupan kasvisten siemenestä kasvatetut paprikat ja chilit ovat onnistuneet yllättävänkin hyvin.

Tomaatit 

Parvekkeen tomaattilajikkeina tänä vuonna tiny tim, joka kasvaa vain noin 30 cm korkuiseksi. Lajikkeen pitäisi tuottaa kasvin kokoon nähden runsas sato. Toinen tomaattilajike on pieneksi niin ikään jäävä Golden Currant, joka tuottaa runsaan sadon makeita ja aromaattisia keltaisia hedelmiä. Viime vuoden kokemuksen perusteella tomaatinkasvatus mökillä saa jäädä odottamaan sitä joskus tulevaa kasvihuonetta.

Rosmariini

Mökille on suunnitteilla etupihalle osin näkösuojaksikin sekalaatikot, joihin tulee pohjalle toiseen muutama kesäkurpitsa ja toiseen valkosipuleita. Näiden seasta kasvaa maisseja, jotka nousevat korkeiksi eivätkä häiritse aluskasvien valonsaantia. Maissin vartta pitkin olisi tarkoitus vielä kasvattaa salkopapua, joka sitoo maahan typpeä. Maissi-papu-kurpitsa-kolminaisuus on lainattu muinaisilta Väli-Amerikan asukkailta, jotka käyttivät tätä komboa menestyksekkäästi. Saa nähdä toimiiko pohjoisissa oloissa.

Maissit ja persiljat

Yrttejä on tarkoitus kasvattaa aiempaan tapaan, ainakin persiljaa, tilliä, salviaa ja rosmariinia. Lipstikkapuska kasvanee vääjäämättä vanhalle paikalleen. Salaattina kasvattanemme lähinnä pystyyn kasvavia kuten sidesalaattia, sillä Litukan etanapopulaatio on vahva ja pystykasvuisten suojaaminen on helpompaa. Rucola on kitkeränä näiltä kokemuksemme mukaan suojassa, joten sitä kylvämme varmasti. Rucola myös itää nopeasti ja tuottaa satoa jo varhain.

Alkukesän herkuksi laitamme myös retiisejä, joiden sato tulee varhain. Viime vuonna koitimme kylvää toisen sadon, mutta keskikesän retiiseistä tuli syystä tai toisesta kitkeriä ja tänä vuonna korvannemme ne basilikalla, joka keskikesällä kestää jo avomallakin.

juuriselleriä tulollaan

Perunoita aiomme jälleen esikasvattaa sisällä pari viikkoa, jolloin ensimmäiset ehtivät juhannukseksi. Lajikkeena jälleen hyväksi havaittu Anna Belle, joka on terve ja hyvärakenteinen kesäpottu. Myös kesäporkkanaa täytyy laittaa pieni satsi.  Näiden perusjuuresten lisäksi aiomme kokeilla myös juuriselleriä, koska se on yksinkertaisesti loistava juures. Lehtikaalin sijaan tänä vuonna palmukaali, koska se kestää hyvin säilytystä ja viileää syksyllä.

Itsekseen tulevat tietysti maa-artisokat, joita levitettiin viime syksynä laajemmalle. Ja omenoita, luumuja ja kirsikoita tulee myös itsekseen, samoin herukoita, rypäleitä ja karviaisia. Taimikuu on vielä odotusta, mutta pian päästään itse asiaan !

Ja kai tässä pitää hankkia lehmä ja kanoja varautuen omavaraistalouteen, koska maailma näemmä menee kiinni.

Juusto-viiniparina Brebirousse ja Cal Pla blanc 2014

Viikko sitten päätimme syödä tapaksia, kun jääkaappiin oli kertynyt pieniä määriä kaikenmoista. Näistä syntyi pieniä annoksia: Papu-fenkolisalaatti, sumakilla maustettu sitrussalaatti labnehilla, juustoja, uskomattoman aikaisia espanjalaisia parsoja (!!!), pakkasesta löytyneestä massasta paistettuja munakoisopyöryköitä sekä hapanjuureen paistettua oliivileipää.

Viiniksi valikoitui Cal Plan valkoinen blendi Porrerasta Prioratista. Viini on sekoite macabeo-garnacha-moscatel (40:30:30). Viini maseroituu ennen käymistä hetken kuorineen, se käytetään lämpökontrolloidusta ja kypsyy vielä 8 kk pääosin amerikkalaisessa tammessa. Runsautta on siis luvassa!

Viini on väri kullankeltainen ja keskisyvä. Tuoksussa on ruusuista kukkaisuutta, hentoa kypsää persikkaa, aavistus briossisuutta ja runsaasti tammen tuomaa mausteisuutta. Suussa täyteläinen ja rungokas, alkoholi tarjoaa reippaasti bodya jota tasapainottaa yllättävän hyvä hapokkuus. Aromimaailma on mausteinen, jälkimaku mineraalinen ja hieman bitterinen. Pitkä, veden kielelle nostattava ja mielestämme tasapainoinen viini joka on ehdottomasti tarkoitettu nautittavaksi ruuan kanssa.

Brebirousse d'Argental on pehmeä, hieman briemäinen homejuusto Lyonin alueelta. Se saa pintaansa punertavan sävyn annatton siemenistä (pippurinen, mausteinen pieni hedelmä Karibialta). Juusto on tuoksultaan miedohko, ainostaan aavistuksen tallintakuinen. Suussasulavan kermainen koostumus, sopiva suolaisuus. Sopi erittäin hyvin bitterisen veriappelsiinimarmeladin kaveriksi.

Kermainen ja pehmeä juusto muodosti viinin kanssa upean parin: Kermaisuus keventää viiniä ja leikkaa sen jälkimausta bitterisyyttä. Samalla aromeista kukkaisuus ja hedelmäisyys pääsevät paremmin etualalle.