Shampanjaa ja baroloa

Viime viikko oli taasen mielenkiintoinen joskin melko raskas maisteluviikko. Keskiviikkona oli Tampereen viiniklubin Riesling-tasting teemalla Alsace vs. muu maailma. Rieslingit ovat sekä kuplan että meikäläisen suosikkiviinejä, joten teema oli meille mieluinen. Ajankohtakin oli kuukautta ennen Alsacen matkaa varsin passeli.

Maistettavina viineinä oli kaksi alsacelaista rieslingiä (Le kottabe 2008, Muenschberg Cran cru riesling 2008), yksi saksalainen laaturiesling (Hochheim Domdechaney Riesling Erstes Gewächs
Cabinetkeller 2009), itävaltalainen (chloss Gobelsburg Riesling Heiligenstein 2008 Kamptal) ja yllätyksenäaustralialainen Eden valleyn Gun metal riesling. Näistä yllätyksen tuottivat lähinnä Le kottabe, joka oli tuoksultaan lähes rusinainen ja toi mieleen italialaisen recieton. Maku oli kuitenkin mineraalinen ja 'rieslinginen'. Toinen yllätys oli gun metal. Viinissä eli korostettu rieslingin petroliaromi niin yliampuvaksi, että viini oli hyvin epämiellyttävä. Jäi juomatta, ja se kertoo jotain se.

Perjantaina tuli kuluneeksi 10 vuotta Kuplan ja Tanniinin yhteistä taivalta, ja sen kunniaksi maistettiin Jacquartin rutikuivaa Rose-shampanjaa. Molemmilla on varautunut suhde kaikenlaisiin rosé-viineihin, mutta tämä oli varsin mukava tuttavuus. Viinissä oli hyvässä tasapainossa pinot noirin kuorikontaktista saatua marjaisaa aromia, paahtoleipäisyyttä ja mineraalisuutta. Kuplat tosin olivat shampanjaksi suurehkot. Maku oli kuitenkin raikas ja tasapainoinen, ja puolikas pullo

sopi kahden hengen juhlaan!

Shampanjan maistelun jälkeen lähdettiin syömään Ravinteli Berthaan, mutta koska pöytävaraukseen oli aikaa käytiin matkalla toisessa tamperelaisessa suosikkiravintolassa -Vinoteca del Piemontessa- lasillisella. Lasiin eksyi hiljan markkinoille saatu Jyrki ja Riikka Sukulan Barolo Meriame 2007. Nuoresta barolosta odotin lähinnä takaraivolle asti ulottuvaa tanniinihyökkäystä, mitä ei kuitenkaan koskaan tullut. Tuoksu viinissä oli hennon marjaisa, toi mieleeni vanhan kunnon kettukarkin. Maku oli näin nuoreksi baroloksi varsin pehmeä, tanniinia toki oli mutta jollakin taikakonstilla enologi on saanut tanniinit pehmenemään uskomattoman nopeasti. Sopivan ruuan kanssa tämä viini olisi täysin valmista nautittavaksi.

Samaa ei voi sanoa saman ikäluokan nebbioloista, joita maistettiin pari viikkoa takaperin Gajan tastingissa samaisessa ravintolassa. Mutta Meriame oli todellinen ylläys, ilmeisesti tilan ensimmäinen barolo on haluttu juomakuntoon nopeasti ja valmistusmenetelmät valittu sitä silmälläpitäen. Piemonten henkilökunnan mukaan Sukulan enologeilla oli apunaan Spinettan ammattilaisia, jotka takuulla tietävät kaikki niksit.

Ilta jatkui Ravinteli Berhassa, ja kokemus oli mahtava. Ruoka oli hyvää, mutta ennen kaikkea tarjoilun ammattimaisuus ja luonnollisuus tekivät illasta miellyttävän. Kiitokset vielä Berhan pojille, jos tänne sattuvat! Suosittelen kaikille, sijainti on Tampereella helppo, rautatieaseman ovelta oikealle etuviistoon. Vanhan Suleima kebabin naapurissa, jos tuo paljasjalkaisia helpottaa...

Suunnitelmia kuukautta ennen reissua

cdcd

Eli kuukausi aikaa tehdä suunnitelmia, sitten koittaa odotettu reissu. Alsacen vaelluksen alkupään reitti alkaa olla suunniteltu. Kävely alkaa Molsheimista Alsacen alueen pohjoisosassa. Siellä on sovittu tilavierailu

Gerard Neumeierin tilalle. Mielenkiinnolla odotetaan. Seuraavana päivänä olisi tarkoitus kävellä monte st. Odilelle pitkin GR 53-vaellusreittiä, joka on olkuosa Santiago De Compostelan tiestä. Tätä reittiä seurailemme suunnitelman mukaan kolme ensimmäistä päivää.

St. Odilelta on varattu huone luostarin hotellista. Erinäisten blogien ja kuvine perusteella paikka on varsin upea, joskaan viinitarhoja ei aivan niin korkealta löydykään. Hotellin ravintolan pitäisi kuitenkin olla varsin kohtalainen.

Seuraavana päivänä on edessä lyhyehkö 15 km kävely Andlauhun. Andlaussa sijaitsevat Kastelbergin ja Wiebelsbergin Cra Cru-tarhat. Molemmilla tarhoilla kasvatetaan Rieslingiä, jonka sanotaan olevan erityisen hyvin ikääntyvää. Näitä viinejä siis täytynee hankkia viinikaapin pohjalle jemmaan vuosien päästä löydettäväksi.

Andlausta matka jatkuu todennäköisesti Chatenois:n, sieltä Ribéauvilleen. Ribeauvillestä olemme varanneet yöpaikan Jean Sippin viinitilalta, jossa on myös mahdollisuus maistaa tilan tuotteita.

Tästä eteenpäin reitti on vielä tässä vaiheessa hieman avoin. Colmariin on kuitenkin tarkoitus edetä Ribéauvillestä muutamassa päivässä tiloja kierrellen. Ainakin Hunawihrissä sijaitseva Ermelin tila olisi tavoitteena käydä katsastamassa, koska kyseisen tilan viinejä on maistettu ja niistä pidetty.

Muutamia pulmia liittyy vaelluksen ja kulinarismin yhdistämiseen. Yksi näistä on vaatetus: Alsacessa olisi runsaasti loistavia ravintoloita, mutta ainakin osa vaatii asiallista pukeutumista. Ei siis vaelluskenkiä... Ongelmaan olisi tietysti ratkaisuna suorien housujen ja kakkoskenkien raahaaminen mukana, mutta se ei oikein innosta. Sikälikin ylimääräinen tavara on haitta, että tarkoituksena on lähteä mahdollisimman tyhjällä rinkalla ja palata rinkka mahdollisimman täynnä kiliseviä tuliaisia. Tähän mennessä kaikista reissuista on saatu pullot ehjänä kotiin, toivon mukaan nytkin.

Lisää suunnitelmia seuraa. Vielä kuva Monte st. Odilelta